Iivolan kansakoulu ja kirjasto 1890 - luvulla
Wuotjärvi Iivola noin vuonna 1910. Tällä paikalla lienee ollut jo noin vuonna 1768 Olli Leskisen Koivusalmenkorvan torppa. Se kuitenkin paloi tai poltettiin. Iivolan ensimmäinen talo rakennettiin ilmeisesti ennen vuotta 1800. Talon nimi tulee Iivari Leskisestä. Kuvan talo lienee rakennettu 1850 - luvun jälkeen. Siinä toimi 1890 - luvulta lähtien Wuotjärven kansakoulu ja kirjasto. Opettajana toimi Jyväskylästä vävyksi tullut Kalle Manninen, jonka puoliso oli isännän Juho Leskisen ainoa tytär Maria Kristiina. Maria oli opiskellut Jyväskylässä. Niemelän vanhan talon vintiltä löytyneen vuoden 1901 kalenterin mukaan Wuotjärven kirjasto Iivolaan oli perustettu vuonna 1893. Kirjaniteitä löytyi 212 ja niiden rahallinen arvo oli 305 markkaa. Kirjastopiirin väkiluku ei ollut tiedossa. Kirjalainoja vuonna 1899 oli ollut 27 ja niistä perittiin lainausmaksu. Kirjasto oli avoinna viikon jokaisena päivänä. Vakituista kirjastonhoitajaa ei ollut ja se ei ollut saanut kunnalta mitään avustusta. Wuotjärveläiset ilmeisesti kävivät lainaamassa kirjoja Juantehtaan kirjastosta, joka oli perustettu vuonna 1862 ja sieltä löytyi 762 nidettä. Kirjalainoja vuonna 1899 oli tehty 757. Nilsiän kirkonkylän kirjasto oli perustettu vuonna 1880 ja sieltä löytyi 521 kirjanidettä. Lainausten lukumäärä vuonna 1899 oli 229. Iivolan päärennuksen edessä olevassa matalassa rakennuksessa asui talon pehtori Paradin perhe. Talon isäntä Juho Leskinen oleskeli talvisin Keski - Suomessa metsäyhtiön kassanhoitajana. Paradien esi-isä nuori Nils tuli Juankosken ruukin rengiksi noin vuonna 1755. Hän joutui käsirysyyn ruukin pehtori Georg Taulerin ja myös patruuna Nordströmin kanssa. Nils meni sotilaaksi Nilsiän kylään ja joutui ilmeisesti Suomenlinnan rakennustöihin. Myöhemmin 1770 - luvulla hän palasi ruukin palvelukseen. Paradin sukua asui myöhemmin Juankoskella ja Wuotjärvellä. Kuva on Italiasta lähetetystä postikortista, jonka omistaa Taatonniemellä syntynyt Kaisa Pasanen Helsinki Lauttasaari. / PP

Iivolan kansakoulu ja kirjasto 1890 - luvulla

Wuotjärvi Iivola noin vuonna 1910. Tällä paikalla lienee ollut jo noin vuonna 1768 Olli Leskisen Koivusalmenkorvan torppa. Se kuitenkin paloi tai poltettiin. Iivolan ensimmäinen talo rakennettiin ilmeisesti ennen vuotta 1800. Talon nimi tulee Iivari Leskisestä. Kuvan talo lienee rakennettu 1850 - luvun jälkeen. Siinä toimi 1890 - luvulta lähtien Wuotjärven kansakoulu ja kirjasto. Opettajana toimi Jyväskylästä vävyksi tullut Kalle Manninen, jonka puoliso oli isännän Juho Leskisen ainoa tytär Maria Kristiina. Maria oli opiskellut Jyväskylässä.

Niemelän vanhan talon vintiltä löytyneen vuoden 1901 kalenterin mukaan Wuotjärven kirjasto Iivolaan oli perustettu vuonna 1893. Kirjaniteitä löytyi 212 ja niiden rahallinen arvo oli 305 markkaa. Kirjastopiirin väkiluku ei ollut tiedossa. Kirjalainoja vuonna 1899 oli ollut 27 ja niistä perittiin lainausmaksu. Kirjasto oli avoinna viikon jokaisena päivänä. Vakituista kirjastonhoitajaa ei ollut ja se ei ollut saanut kunnalta mitään avustusta. Wuotjärveläiset ilmeisesti kävivät lainaamassa kirjoja Juantehtaan kirjastosta, joka oli perustettu vuonna 1862 ja sieltä löytyi 762 nidettä. Kirjalainoja vuonna 1899 oli tehty 757. Nilsiän kirkonkylän kirjasto oli perustettu vuonna 1880 ja sieltä löytyi 521 kirjanidettä. Lainausten lukumäärä vuonna 1899 oli 229.

Iivolan päärennuksen edessä olevassa matalassa rakennuksessa asui talon pehtori Paradin perhe. Talon isäntä Juho Leskinen oleskeli talvisin Keski - Suomessa metsäyhtiön kassanhoitajana. Paradien esi-isä nuori Nils tuli Juankosken ruukin rengiksi noin vuonna 1755. Hän joutui käsirysyyn ruukin pehtori Georg Taulerin ja myös patruuna Nordströmin kanssa. Nils meni sotilaaksi Nilsiän kylään ja joutui ilmeisesti Suomenlinnan rakennustöihin. Myöhemmin 1770 - luvulla hän palasi ruukin palvelukseen. Paradin sukua asui myöhemmin Juankoskella ja Wuotjärvellä. Kuva on Italiasta lähetetystä postikortista, jonka omistaa Taatonniemellä syntynyt Kaisa Pasanen Helsinki Lauttasaari. / PP