Taatonpään Peltoniemi eli vanha Taatonniemi
Kuva on otettu Taatonjärvelle päin Taatonniemen eli Peltoniemen suuntaan. Taaton järveä näkyy kuvan oikeassa reunassa. Pellot omistavat Lauri ja Hannu Toivanen. Vasemmalla näkyy Hannu Toivasen talo. Toivasten esi-isä Taavetti tuli 1780 - luvulla Wuotjärvelle Olli Pekanpoika Leskisen vävyksi. Taavetti asui pitkiä aikoja Jokelanjoen luona Joenniemen torpassa. Taatonpään Taatonniemi lienee kuulunut jo vuonna 1664 Wuotjärven Antti Laurinpoika Pasaselle nimellä "Taatonjärven päiväranta". Täällä oli ilmeisesti vain Pasasten niittyjä. 1730 - luvulla Paavo Pasanen Wuotjärveltä ja Matti Rissanen Hipanlahdelta sopivat aitojen rakentamisesta maidensa rajalle. Ongelmana oli ollut, että Rissasen karja oli mennyt Pasasen niityille ja kaskimaille sekä Pasasen karja Rissasen laidunmaalle. Sovittiin aidan kunnossapidosta. Se ulottuisi erääseen lampeen saakka. Pasanen totesi omistavansa riittävästi laidunmaita, niin ettei hän sallisi karjansa menevän Rissasen laitumelle. Paavo Pasanen lienee ollut vuonna 1704 syntynyt Laajan talon haltuunsa ottanut nuori isäntä. Hänen isänsä Paavo oli jo niin iäkäs, että hän tuskin enää osallistui karjan aitaustöihin. Tässä oli ilmeisesti kyseessä Taatonjärven lähellä olevista laidunmaista. Muualla näiden tilojen välillä oli Hipanjärvi ja nykyinen Raappananjoki. Syksyllä vuonna 1752 Pasalan tilan isännät lautamies Pekka Paavonpoika Pasanen Niemelästä s. 1700 ja Paavo Paavonpoika Pasanen Laajasta s. 1704 haastoivat nilsiäläiset talonpojat Tuomas Ahosen ja Antti Tuovisen käräjille "Taatonjärven päivärannan" niitystä. Haastetut olivat korjanneet sieltä kesällä 1751 noin 85 kiloa heinää ja kesällä vuonna 1752 vielä 2 talvikuormaa eli noin 400 kiloa heinää. Lisäksi nilsiäläiset olivat aidanneet omin lupinsa koko niityn. He väittivät kyseisen niityn olevan Tiirinjärven maalla tai "Taatonjoen suun" maalla, jonka he olivat saaneet riideltyä itselleen Hovioikeuden tuomiolla vuonna 1706. Nilsiäläiset hävisivät kiistan. Heidät velvoitettiin korvauksiin ja aidan pois repimiseen. Samat nilsiäläiset yritivät vielä haastaa Laajan isännän käräjille Riitasalon alueesta, mutta he eivät olleet suorittaneeet ajoissa haastetta Paavo Pasaselle. Lautamies Pekka Pasanen oli sivussa tästä kiistasta, koska se ilmeisesti koski vain Laajan talon rajoja. Taatonjoen suu eli nykyinen Taatonniemi sekä ilmeisesti myös nykyinen Taatto oli siis tuomittu nilsiäläisille hovioikeudessa Isonvihan edellä vuonna 1706. 1750 - luvun lopulla riitelivät Pasalan päämies nuori Paavo Pekanpoika Pasanen (s. 1737) ja Laajan talon uusi vävy Gabriel Antinpoika Tuovinen Nilsiästä "Taatonlammin haasianiemellä" olevan niityn raivauksesta. Riita sovittiin jakamalla niitty erästä harjannetta pitkin. Pasanen sai niityn lounaisosan ja Tuovinen itäosan. Lisäksi Pasanen lupautui tekemään Tuoviselle muutaman työpäivän niityn raivaustöissä. Haasianiemi lienee ollut Peltoniemen alueella. Luultavasti Isossajaossa Taatonniemi oli jäänyt nilsiäläisen Juho Juhonpoika Rissasen omistukseen. Tällä alueella oli vielä 1794 nilsiäläisen Juho Rissasen omistama torppa, jonka mitat olivat noin 4,2m x 4,2m. Siihen kuului pieni eteiskamari ja myös pieni navetta sekä sauna. Juho Rissasen vävynsä Karl Tammelinin kanssa vaihtoi torpan nilsiäläisen Antti Tuovisen perikunnan kanssa. Antin lesken Anna Ahosen lapsineen piti muuttaa Taatonniemelle. Rissanen sai vastineeksi Ahosten talon Nilsiän keskustasta. Tilan vaihdon laskelman oli tehnyt Nilsiän murtolahtelainen lautamies Pietari Väänänen, joka valittiin vuonna 1809 valtiopäivämieheksi Porvoon valtiopäiville. Tila kuului Jaunkosken ruukin verolle ja siihen tuli asukkaiksi Kuosmasia. Taloa Kuosmaset pitivät hyvässä kunnossa. Talo poltettiin vuonna 1804. Ruukin silloinen omistaja tukholmalainen Fredrik Jonatan Ekholm syytti Juho Kuosmasta murhapoltosta. Ilmeisesti Kuosmaset oli häädetty talosta. Kostoksi se poltettiin. Talo on sijainnut harjanteella kuvan keskellä erittäin kauniilla paikalla. Siitä on upea näkymä etelään päin Taatonjärvelle. Nykyisin löytyy Toivasten pelloista vanhan talon kiviä, joita on koottu röykkiöksi. / PP

Taatonpään Peltoniemi eli vanha Taatonniemi

Kuva on otettu Taatonjärvelle päin Taatonniemen eli Peltoniemen suuntaan. Taaton järveä näkyy kuvan oikeassa reunassa. Pellot omistavat Lauri ja Hannu Toivanen. Vasemmalla näkyy Hannu Toivasen talo. Toivasten esi-isä Taavetti tuli 1780 - luvulla Wuotjärvelle Olli Pekanpoika Leskisen vävyksi. Taavetti asui pitkiä aikoja Jokelanjoen luona Joenniemen torpassa.

Taatonpään Taatonniemi lienee kuulunut jo vuonna 1664 Wuotjärven Antti Laurinpoika Pasaselle nimellä "Taatonjärven päiväranta". Täällä oli ilmeisesti vain Pasasten niittyjä. 1730 - luvulla Paavo Pasanen Wuotjärveltä ja Matti Rissanen Hipanlahdelta sopivat aitojen rakentamisesta maidensa rajalle. Ongelmana oli ollut, että Rissasen karja oli mennyt Pasasen niityille ja kaskimaille sekä Pasasen karja Rissasen laidunmaalle. Sovittiin aidan kunnossapidosta. Se ulottuisi erääseen lampeen saakka. Pasanen totesi omistavansa riittävästi laidunmaita, niin ettei hän sallisi karjansa menevän Rissasen laitumelle. Paavo Pasanen lienee ollut vuonna 1704 syntynyt Laajan talon haltuunsa ottanut nuori isäntä. Hänen isänsä Paavo oli jo niin iäkäs, että hän tuskin enää osallistui karjan aitaustöihin. Tässä oli ilmeisesti kyseessä Taatonjärven lähellä olevista laidunmaista. Muualla näiden tilojen välillä oli Hipanjärvi ja nykyinen Raappananjoki.

Syksyllä vuonna 1752 Pasalan tilan isännät lautamies Pekka Paavonpoika Pasanen Niemelästä s. 1700 ja Paavo Paavonpoika Pasanen Laajasta s. 1704 haastoivat nilsiäläiset talonpojat Tuomas Ahosen ja Antti Tuovisen käräjille "Taatonjärven päivärannan" niitystä. Haastetut olivat korjanneet sieltä kesällä 1751 noin 85 kiloa heinää ja kesällä vuonna 1752 vielä 2 talvikuormaa eli noin 400 kiloa heinää. Lisäksi nilsiäläiset olivat aidanneet omin lupinsa koko niityn. He väittivät kyseisen niityn olevan Tiirinjärven maalla tai "Taatonjoen suun" maalla, jonka he olivat saaneet riideltyä itselleen Hovioikeuden tuomiolla vuonna 1706. Nilsiäläiset hävisivät kiistan. Heidät velvoitettiin korvauksiin ja aidan pois repimiseen. Samat nilsiäläiset yritivät vielä haastaa Laajan isännän käräjille Riitasalon alueesta, mutta he eivät olleet suorittaneeet ajoissa haastetta Paavo Pasaselle. Lautamies Pekka Pasanen oli sivussa tästä kiistasta, koska se ilmeisesti koski vain Laajan talon rajoja. Taatonjoen suu eli nykyinen Taatonniemi sekä ilmeisesti myös nykyinen Taatto oli siis tuomittu nilsiäläisille hovioikeudessa Isonvihan edellä vuonna 1706.

1750 - luvun lopulla riitelivät Pasalan päämies nuori Paavo Pekanpoika Pasanen (s. 1737) ja Laajan talon uusi vävy Gabriel Antinpoika Tuovinen Nilsiästä "Taatonlammin haasianiemellä" olevan niityn raivauksesta. Riita sovittiin jakamalla niitty erästä harjannetta pitkin. Pasanen sai niityn lounaisosan ja Tuovinen itäosan. Lisäksi Pasanen lupautui tekemään Tuoviselle muutaman työpäivän niityn raivaustöissä. Haasianiemi lienee ollut Peltoniemen alueella.

Luultavasti Isossajaossa Taatonniemi oli jäänyt nilsiäläisen Juho Juhonpoika Rissasen omistukseen. Tällä alueella oli vielä 1794 nilsiäläisen Juho Rissasen omistama torppa, jonka mitat olivat noin 4,2m x 4,2m. Siihen kuului pieni eteiskamari ja myös pieni navetta sekä sauna. Juho Rissasen vävynsä Karl Tammelinin kanssa vaihtoi torpan nilsiäläisen Antti Tuovisen perikunnan kanssa. Antin lesken Anna Ahosen lapsineen piti muuttaa Taatonniemelle. Rissanen sai vastineeksi Ahosten talon Nilsiän keskustasta. Tilan vaihdon laskelman oli tehnyt Nilsiän murtolahtelainen lautamies Pietari Väänänen, joka valittiin vuonna 1809 valtiopäivämieheksi Porvoon valtiopäiville. Tila kuului Jaunkosken ruukin verolle ja siihen tuli asukkaiksi Kuosmasia. Taloa Kuosmaset pitivät hyvässä kunnossa.

Talo poltettiin vuonna 1804. Ruukin silloinen omistaja tukholmalainen Fredrik Jonatan Ekholm syytti Juho Kuosmasta murhapoltosta. Ilmeisesti Kuosmaset oli häädetty talosta. Kostoksi se poltettiin. Talo on sijainnut harjanteella kuvan keskellä erittäin kauniilla paikalla. Siitä on upea näkymä etelään päin Taatonjärvelle. Nykyisin löytyy Toivasten pelloista vanhan talon kiviä, joita on koottu röykkiöksi. / PP