Wuotjärven nykyisiä taloja. Hipanhovi.
Nimi "Hippa" tarkoitti metsänkuningasta, joka ajoi saalin esille (Savon kulttuurihistoria SKS / Riitta Räsänen) Hipanlahden maiden ensimmäiset tunnetut omistajat olivat kuopiolaiset Martti ja Pekka Tuppurainen sekä Suni Niuta jo 1550 - luvulla. Näiden jälkeen maat siirrtyivät Rissalanrannan Rissasten omistukseen. Hipanhovi on vanha Hipanlahden Rissasten asuinpaikka. Siinä asui ainakin jo vuonna 1643 Matti Matinpoika Rissanen. Sitä ennen vuonna 1638 siinä mahdolisesti asui Matin sisar Maikko Rissanen, jonka mies Nilsiässä syntynyt entinen sotilas Olli "Ökki" Ahonen oli paennut rötöstelyjään "Venäjälle" Pisanmäen itäpuolelle Siikajärven rannalle. Sieltä löytyy vielä nykyisinkin kaksi Ökinniemeä ja Ökinniitty. 1650 - luvun alussa Matti Rissanen menetti tilansa Pekka Pekanpoika Julkuselle. Julkusen asuinpaikaksi mainitaan vuonna 1664 "Taatonsuon eteläranta". Tila palautui kuitenkin Rissasille vuoden 1680 tienoilla ilmeisesti avioliiton kautta. 1700 - luvun alussa tilan omisti Pekka Rissanen ja sitten 1720 - luvulta alkaen hänen poikansa Matti, joka toimi aktiivisesti Nilsiän kirkon perustamisasiassa vuonna 1729. Vanha isäntä Pekka katosi Pikkuvihan aikaan elokuussa vuonna 1741 Lappeenrannan taistelussa. Venäläiset tekivät yllätyshyökkäyksen ja tuhosivat kaupungin. Nilsiän Niinimäestä kotoisin ollut Heikki Savolainen osti 1. Juho Matinpoika Rissaselta ja tämän vaimolta Anna Sakarintytär Pasaselta 7.5.1772 Hipanlahden tilaa. Ostosumma oli 1500 taalaria. 2. Antti Matinpoika Rissaselta ja tämän vaimolta Anna Karppiselta 6.3.1773 Hipanlahden tilaa. Ostosumma oli 600 taalaria. Anttia kutsuttiin Jokelan Rissaseksi. Talolliset veljekset Pekka ja Heikki Paavonpoika Pasanen Wuotjärven Jokelasta tekivät 13.5.1823 ostotarjouksen Antti Heikinpoika Savolaiselle ja tämän rakkaalle vaimolle Lena Kaisa Horjanderille. Ostohinta 1/4 vanhan manttaalin tilasta oli 1111 taalaria. Kauppaan sisältyivät Juho Hentisen ja Matti Kaarakaisen asuma torppa. Oli erilaisia ehtoja tulevan sadon käytöstä. Kauppakirjan laati Taaton kartanossa luutnantti Elias Dahlsröm. Todistajana toimi Antti Pasanen. Antti Savolaisen vaimo Leena oli Nilsiän entisen lukkarin Pekka Horjanderin tytär. Antti oli kiivasluonteinen mies. Hän joutui tappeluun ilmeisesti Rissalanrannalta kotoisin olleiden Rissasen kanssa. Kiista lienee koskenut maiden rajoja. Kaikki tappelijat saivat sakot, joten kruunu sai lisätuloja. Sittemmin Heikki Pasanen ostikin Niemelän talon, josta hänen velipuolensa Sakari Pasanen ja tämän pojat Sakari ja Juho taas olivat Hipanhovin ostoaikeissa. Tilojen vaihto toteutui ja Sakari Pasasen perhe muutti Hipanhoviin. Heillä oli kuitenkin velkoja ruukin patruuna A. W. Tigerstedtille, joka sitten sai Hipanhovin haltuunsa viimeistään vuonna 1828. Siinä asui Pasaset kuitenkin vuoden 1830-luvun alkuun asti. Vanhemman Sakari Pasasen vaimo Anna oli Heikki Savolaisen tytär. Vuonna 1821 vaati kapteeni Carl Gustaf Tavastierna Hipanlahti 1:n 3/8 - osaa Heikki Ivarinpoika ja Heikki Eerikinpoika Hyväriseltä vuonna 1819 otettua velkaa vastaan. Tilaan omistukseen liittyi myös Aminoff - sukua. Tilasta riiteli myös Matti Tuomaanpoika Rissanen, mutta Tavastiernalla oli etu. G. A. Tigerstedt hankki Hipanlahti 1:n Sakari Pasasen perheeltä ja Tawastiernalta. Osan tilasta eli ilmeisesti Hentilän torpan eli Hurjaharjun Pasaset myivät takaisin Heikki, Antti ja Juho Antinpoika Savolaiselle. Hipanhovissa asui ruukin lampuotina ainakin vuosina 1864 - 1879 Sänkimäestä muuttanut Paavo Heikki Savolainen. Hipanhovia kutsuttiin Savolaksi. Paavon vaimo oli Anna Leena Pasanen s. 1842 Wuotjärven Niemelässä. Anna Leenan jälkeläisiä ovat mm. Wuotjärven Harjun Paavo Pasasen vaimo Laina Tuononen ja Leo Jenun vaimo Leena Tirkkonen. Jo ennen Paavo Savolaista Hipanhovissa asuivat 1850 - luvulla ruukin lampuoti Aaro Savolainen ja tämän vaimo Sofia Itkonen. Wuotjärvi Hipanhovi vuonna 2005 kuvattuna lounaasta Ala - Hipanjärven tieltä. Taloa isännöi Hannu Leskinen. Hannun isä Veikko Leskinen osti Hipanhovin Samuli Miettiseltä. Samuli asui aikaisemmin Nilsiässä kappalaisen virkatalossa. / PP

Wuotjärven nykyisiä taloja. Hipanhovi.

Nimi "Hippa" tarkoitti metsänkuningasta, joka ajoi saalin esille (Savon kulttuurihistoria SKS / Riitta Räsänen)

Hipanlahden maiden ensimmäiset tunnetut omistajat olivat kuopiolaiset Martti ja Pekka Tuppurainen sekä Suni Niuta jo 1550 - luvulla. Näiden jälkeen maat siirrtyivät Rissalanrannan Rissasten omistukseen. Hipanhovi on vanha Hipanlahden Rissasten asuinpaikka. Siinä asui ainakin jo vuonna 1643 Matti Matinpoika Rissanen. Sitä ennen vuonna 1638 siinä mahdolisesti asui Matin sisar Maikko Rissanen, jonka mies Nilsiässä syntynyt entinen sotilas Olli "Ökki" Ahonen oli paennut rötöstelyjään "Venäjälle" Pisanmäen itäpuolelle Siikajärven rannalle. Sieltä löytyy vielä nykyisinkin kaksi Ökinniemeä ja Ökinniitty.

1650 - luvun alussa Matti Rissanen menetti tilansa Pekka Pekanpoika Julkuselle. Julkusen asuinpaikaksi mainitaan vuonna 1664 "Taatonsuon eteläranta". Tila palautui kuitenkin Rissasille vuoden 1680 tienoilla ilmeisesti avioliiton kautta. 1700 - luvun alussa tilan omisti Pekka Rissanen ja sitten 1720 - luvulta alkaen hänen poikansa Matti, joka toimi aktiivisesti Nilsiän kirkon perustamisasiassa vuonna 1729. Vanha isäntä Pekka katosi Pikkuvihan aikaan elokuussa vuonna 1741 Lappeenrannan taistelussa. Venäläiset tekivät yllätyshyökkäyksen ja tuhosivat kaupungin.

Nilsiän Niinimäestä kotoisin ollut Heikki Savolainen osti
1. Juho Matinpoika Rissaselta ja tämän vaimolta Anna Sakarintytär Pasaselta 7.5.1772 Hipanlahden tilaa. Ostosumma oli 1500 taalaria.
2. Antti Matinpoika Rissaselta ja tämän vaimolta Anna Karppiselta 6.3.1773 Hipanlahden tilaa. Ostosumma oli 600 taalaria. Anttia kutsuttiin Jokelan Rissaseksi.

Talolliset veljekset Pekka ja Heikki Paavonpoika Pasanen Wuotjärven Jokelasta tekivät 13.5.1823 ostotarjouksen Antti Heikinpoika Savolaiselle ja tämän rakkaalle vaimolle Lena Kaisa Horjanderille. Ostohinta 1/4 vanhan manttaalin tilasta oli 1111 taalaria. Kauppaan sisältyivät Juho Hentisen ja Matti Kaarakaisen asuma torppa. Oli erilaisia ehtoja tulevan sadon käytöstä. Kauppakirjan laati Taaton kartanossa luutnantti Elias Dahlsröm. Todistajana toimi Antti Pasanen. Antti Savolaisen vaimo Leena oli Nilsiän entisen lukkarin Pekka Horjanderin tytär. Antti oli kiivasluonteinen mies. Hän joutui tappeluun ilmeisesti Rissalanrannalta kotoisin olleiden Rissasen kanssa. Kiista lienee koskenut maiden rajoja. Kaikki tappelijat saivat sakot, joten kruunu sai lisätuloja.

Sittemmin Heikki Pasanen ostikin Niemelän talon, josta hänen velipuolensa Sakari Pasanen ja tämän pojat Sakari ja Juho taas olivat Hipanhovin ostoaikeissa. Tilojen vaihto toteutui ja Sakari Pasasen perhe muutti Hipanhoviin. Heillä oli kuitenkin velkoja ruukin patruuna A. W. Tigerstedtille, joka sitten sai Hipanhovin haltuunsa viimeistään vuonna 1828. Siinä asui Pasaset kuitenkin vuoden 1830-luvun alkuun asti. Vanhemman Sakari Pasasen vaimo Anna oli Heikki Savolaisen tytär.

Vuonna 1821 vaati kapteeni Carl Gustaf Tavastierna Hipanlahti 1:n 3/8 - osaa Heikki Ivarinpoika ja Heikki Eerikinpoika Hyväriseltä vuonna 1819 otettua velkaa vastaan. Tilaan omistukseen liittyi myös Aminoff - sukua. Tilasta riiteli myös Matti Tuomaanpoika Rissanen, mutta Tavastiernalla oli etu. G. A. Tigerstedt hankki Hipanlahti 1:n Sakari Pasasen perheeltä ja Tawastiernalta. Osan tilasta eli ilmeisesti Hentilän torpan eli Hurjaharjun Pasaset myivät takaisin Heikki, Antti ja Juho Antinpoika Savolaiselle.

Hipanhovissa asui ruukin lampuotina ainakin vuosina 1864 - 1879 Sänkimäestä muuttanut Paavo Heikki Savolainen. Hipanhovia kutsuttiin Savolaksi. Paavon vaimo oli Anna Leena Pasanen s. 1842 Wuotjärven Niemelässä. Anna Leenan jälkeläisiä ovat mm. Wuotjärven Harjun Paavo Pasasen vaimo Laina Tuononen ja Leo Jenun vaimo Leena Tirkkonen. Jo ennen Paavo Savolaista Hipanhovissa asuivat 1850 - luvulla ruukin lampuoti Aaro Savolainen ja tämän vaimo Sofia Itkonen.

Wuotjärvi Hipanhovi vuonna 2005 kuvattuna lounaasta Ala - Hipanjärven tieltä. Taloa isännöi Hannu Leskinen. Hannun isä Veikko Leskinen osti Hipanhovin Samuli Miettiseltä. Samuli asui aikaisemmin Nilsiässä kappalaisen virkatalossa. / PP