Taatonpään Peltoniemi eli vanha Taatonniemi
Kuva on otettu Taatonjärvelle päin Taatonniemen eli Peltoniemen omistajien Hannu ja Lauri Toivasen pellolta. Toivasten esi-isä Taavetti tuli 1780 - luvulla Wuotjärvelle Olli Pekanpoika Leskisen vävyksi. Taavetti asui pitkiä aikoja Jokelanjoen luona Joenniemen torpassa. Pienemmän kuvan perunapeltoa näkyy vasemmalla. Taatonpään Taatonniemi lienee kuulunut jo vuonna 1664 Wuotjärven Pasasille nimellä Taatonjärven Päiväranta. 1730 - luvulla Paavo Pasanen Wuotjärveltä ja Matti Rissanen Hipanlahdelta sopivat aitojen rakentamisesta maidensa rajalle. Ongelmana oli ollut, että Rissasen karja oli mennyt Pasasen niityille ja kaskimaille sekä Pasasen karja Rissasen laidunmaalle. Sovittiin aidan kunnossapidosta. Se ulottuisi erääseen lampiin saakka. Pasanen totesi omistavansa riittävästi laidunmaita, niin ettei hän sallisi karjansa menevän Rissasen laitumelle. Paavo Pasanen lienee ollut vuonna 1704 syntynyt Laajan talon haltuunsa ottanut nuori isäntä. Hänen isänsä Paavo oli jo niin iäkäs, että hän tuskin enää osallistui karjan aitaustöihin. Tässä oli ilmeisesti kyseessä Taatonjärven lähellä olevista laidunmaista. Muualla näiden tilojen välillä oli Hipanjärvi ja nykyinen Raappananjoki. 1750 - luvun lopulla riitelivät Pasalan päämies nuori Paavo Pekanpoika Pasanen (s. 1737) ja Laajan talon uusi vävy Gabriel Antinpoika Tuovinen Nilsiästä Taatonlammin Haasianiemellä olevan niityn raivauksesta. Riita sovittiin jakamalla niitty erästä harjannetta pitkin. Pasanen sai niityn lounaisosan ja Tuovinen itäosan. Lisäksi Pasanen lupautui tekemään Tuoviselle muutaman työpäivän niityn raivaustöissä. Haasianiemi lienee ollut Peltoniemen alueella. Jossain vaiheessa Taatonniemi oli jäänyt nilsiäläisen Juho Rissasen omistukseen. Tällä paikalla oli vielä 1794 nilsiäläisen Juho Rissasen omistama torppa, jonka mitat olivat noin 4,2m x 4,2m. Siihen kuului pieni eteiskamari ja myös pieni navetta sekä sauna. Juho Rissasen vävynsä Karl Tammelinin kanssa vaihtoi torpan nilsiäläisen Antti Tuovisen perikunnan kanssa. Antin lesken Anna Ahosen lapsineen piti muuttaa Taatonniemelle. Rissanen sai vastineeksi Ahosten talon Nilsiän keskustasta. Tilan vaihdon laskelman oli tehnyt Nilsiän murtolahtelainen lautamies Pietari Väänänen, joka valittiin vuonna 1809 valtiopäivämieheksi Porvoon valtiopäiville. Tila kuului Jaunkosken ruukin verolle ja siihen tuli asukkaiksi Kuosmasia. Talo poltettiin vuonna 1804. Ruukin silloinen omistaja tukholmalainen Fredrik Jonatan Ekholm syytti Juho Kuosmasta murhapoltosta. Ilmeisesti Kuosmaset oli häädetty talosta. Kostoksi se poltettiin. Talo on sijainnut harjanteella kuvan pellon vasemmassa reunassa erittäin kauniilla paikalla. Siitä on upea näkymä etelään päin Taatonjärvelle. Nykyisin löytyy Toivasten pelloista vanhan talon kiviä, joita on koottu röykkiöksi. Taustalla kuvan oikeassa reunassa suuremman koivikon kohdalla sijaitsi vanha venelaituri, johon tuli polku Wuotjärvi - Nilsiä tieltä. Kauempana asuneet wuotjärveläiset soutivat veneellä Taatonjärven pohjoispäähän Rajajoen suun eteläpuolelle, josta he sitten kulkivat jalan Nilsiän kirkkoon. Rajapuro laskee kuvan oikeassa reunassa Taatonjärveen. Sen länsipuolella olevaa suota kutsutttiin Taatonsuoksi. / PP

Taatonpään Peltoniemi eli vanha Taatonniemi

Kuva on otettu Taatonjärvelle päin Taatonniemen eli Peltoniemen omistajien Hannu ja Lauri Toivasen pellolta. Toivasten esi-isä Taavetti tuli 1780 - luvulla Wuotjärvelle Olli Pekanpoika Leskisen vävyksi. Taavetti asui pitkiä aikoja Jokelanjoen luona Joenniemen torpassa. Pienemmän kuvan perunapeltoa näkyy vasemmalla.

Taatonpään Taatonniemi lienee kuulunut jo vuonna 1664 Wuotjärven Pasasille nimellä Taatonjärven Päiväranta. 1730 - luvulla Paavo Pasanen Wuotjärveltä ja Matti Rissanen Hipanlahdelta sopivat aitojen rakentamisesta maidensa rajalle. Ongelmana oli ollut, että Rissasen karja oli mennyt Pasasen niityille ja kaskimaille sekä Pasasen karja Rissasen laidunmaalle. Sovittiin aidan kunnossapidosta. Se ulottuisi erääseen lampiin saakka. Pasanen totesi omistavansa riittävästi laidunmaita, niin ettei hän sallisi karjansa menevän Rissasen laitumelle. Paavo Pasanen lienee ollut vuonna 1704 syntynyt Laajan talon haltuunsa ottanut nuori isäntä. Hänen isänsä Paavo oli jo niin iäkäs, että hän tuskin enää osallistui karjan aitaustöihin. Tässä oli ilmeisesti kyseessä Taatonjärven lähellä olevista laidunmaista. Muualla näiden tilojen välillä oli Hipanjärvi ja nykyinen Raappananjoki.

1750 - luvun lopulla riitelivät Pasalan päämies nuori Paavo Pekanpoika Pasanen (s. 1737) ja Laajan talon uusi vävy Gabriel Antinpoika Tuovinen Nilsiästä Taatonlammin Haasianiemellä olevan niityn raivauksesta. Riita sovittiin jakamalla niitty erästä harjannetta pitkin. Pasanen sai niityn lounaisosan ja Tuovinen itäosan. Lisäksi Pasanen lupautui tekemään Tuoviselle muutaman työpäivän niityn raivaustöissä. Haasianiemi lienee ollut Peltoniemen alueella.

Jossain vaiheessa Taatonniemi oli jäänyt nilsiäläisen Juho Rissasen omistukseen. Tällä paikalla oli vielä 1794 nilsiäläisen Juho Rissasen omistama torppa, jonka mitat olivat noin 4,2m x 4,2m. Siihen kuului pieni eteiskamari ja myös pieni navetta sekä sauna. Juho Rissasen vävynsä Karl Tammelinin kanssa vaihtoi torpan nilsiäläisen Antti Tuovisen perikunnan kanssa. Antin lesken Anna Ahosen lapsineen piti muuttaa Taatonniemelle. Rissanen sai vastineeksi Ahosten talon Nilsiän keskustasta. Tilan vaihdon laskelman oli tehnyt Nilsiän murtolahtelainen lautamies Pietari Väänänen, joka valittiin vuonna 1809 valtiopäivämieheksi Porvoon valtiopäiville. Tila kuului Jaunkosken ruukin verolle ja siihen tuli asukkaiksi Kuosmasia.

Talo poltettiin vuonna 1804. Ruukin silloinen omistaja tukholmalainen Fredrik Jonatan Ekholm syytti Juho Kuosmasta murhapoltosta. Ilmeisesti Kuosmaset oli häädetty talosta. Kostoksi se poltettiin. Talo on sijainnut harjanteella kuvan pellon vasemmassa reunassa erittäin kauniilla paikalla. Siitä on upea näkymä etelään päin Taatonjärvelle. Nykyisin löytyy Toivasten pelloista vanhan talon kiviä, joita on koottu röykkiöksi. Taustalla kuvan oikeassa reunassa suuremman koivikon kohdalla sijaitsi vanha venelaituri, johon tuli polku Wuotjärvi - Nilsiä tieltä. Kauempana asuneet wuotjärveläiset soutivat veneellä Taatonjärven pohjoispäähän Rajajoen suun eteläpuolelle, josta he sitten kulkivat jalan Nilsiän kirkkoon. Rajapuro laskee kuvan oikeassa reunassa Taatonjärveen. Sen länsipuolella olevaa suota kutsutttiin Taatonsuoksi. / PP