Lastukoski vuonna 2007
Nilsiän Lastukoski sijaitsee Nurmekseen menevän valtatie 75 varrella. Tie kulkee vanhan Lastukosken ja uuden kanavan yli. Koskella on lohen kalastusmahdollisuus ja myös kauppa sekä kahvila. Melontalaituri sijaitsee veneiden kohdalla virran oikealla rannalla. Putous koskessa on nykyisin alle metrin, kun se on ollut ennen 1870 - luvulla tapahtunutta Syvärin vedenpinnan laskua lähes 3 metriä. Tähän koskeen lienee tullut Juankosken Karjalan koskelta Wuotjärveä pitkin Ruotsin ja Novgorodin välinen raja jo 1300 - luvulla. Vuonna 1382 raja siirtyi tältä kohtaa hiukan idemmäksi Pisanmäelle. Kosken oikea ranta siis kuului aluksi Karjalaan. Vuonna 1595 Täyssinän rauhassa raja vakiintui tästä noin 3 kilometrin päähän oikealle eli itään Pisanmäen huipulle, josta löytyy edelleen rajankävijöiden nimikirjoitukset kallioon piirrettynä. Vuonna 1617 Stålbovan rauhassa Ruotsin ja Venäjän raja siirtyi suurin piirtein nykyiselle paikalleen. Vuodesta 1638 alkaen kosken vasemmalla puolella olevat maat siirtyivät Pasasten suvun esi-isän Antti Pasasen omistukseen. Kosken oikea ranta oli Heikki Hartikaisen suvun omistuksessa noin vuoteen 1708 asti. Heikki asui koskesta noin kilometrin päässä oikealla Wuotjärven rannalla. Vuonna 1756 Juankosken ruukin patruuna Abraham Nordström suunnitteli sahan perustamista kosken rannalle. Kanava rakennettiin koskeen 1900 - luvun alussa, jolloin oli runsaasti laivaliikennettä Nilsiästä Juankoskelle. Ennen sillan rakentamista 1900 - luvulla lossi liikennöi kuvan veneiden kohdalla. Matkustajia kulki silloin Syvärin itäpuolelle, Rautavaaralle ja Nurmekseen. / PP

Lastukoski vuonna 2007

Nilsiän Lastukoski sijaitsee Nurmekseen menevän valtatie 75 varrella. Tie kulkee vanhan Lastukosken ja uuden kanavan yli. Koskella on lohen kalastusmahdollisuus ja myös kauppa sekä kahvila. Melontalaituri sijaitsee veneiden kohdalla virran oikealla rannalla.

Putous koskessa on nykyisin alle metrin, kun se on ollut ennen 1870 - luvulla tapahtunutta Syvärin vedenpinnan laskua lähes 3 metriä. Tähän koskeen lienee tullut Juankosken Karjalan koskelta Wuotjärveä pitkin Ruotsin ja Novgorodin välinen raja jo 1300 - luvulla. Vuonna 1382 raja siirtyi tältä kohtaa hiukan idemmäksi Pisanmäelle. Kosken oikea ranta siis kuului aluksi Karjalaan. Vuonna 1595 Täyssinän rauhassa raja vakiintui tästä noin 3 kilometrin päähän oikealle eli itään Pisanmäen huipulle, josta löytyy edelleen rajankävijöiden nimikirjoitukset kallioon piirrettynä. Vuonna 1617 Stålbovan rauhassa Ruotsin ja Venäjän raja siirtyi suurin piirtein nykyiselle paikalleen.

Vuodesta 1638 alkaen kosken vasemmalla puolella olevat maat siirtyivät Pasasten suvun esi-isän Antti Pasasen omistukseen. Kosken oikea ranta oli Heikki Hartikaisen suvun omistuksessa noin vuoteen 1708 asti. Heikki asui koskesta noin kilometrin päässä oikealla Wuotjärven rannalla. Vuonna 1756 Juankosken ruukin patruuna Abraham Nordström suunnitteli sahan perustamista kosken rannalle. Kanava rakennettiin koskeen 1900 - luvun alussa, jolloin oli runsaasti laivaliikennettä Nilsiästä Juankoskelle. Ennen sillan rakentamista 1900 - luvulla lossi liikennöi kuvan veneiden kohdalla. Matkustajia kulki silloin Syvärin itäpuolelle, Rautavaaralle ja Nurmekseen. / PP