Nevajoen alueen asukkaista 1600 - luvun lopullaSuuren Pohjansodan aikaan tsaari Pietarin joukot valloittivat Nevajoen saarella sijainneen Nötheborgin (Pähkinänlinnan) lokakuussa 1702 2a. Seuraavan vuoden toukokuun alussa Ruotsi menetti Nyenin (Nevanlinnan). Pähkinänlinna sijaitsi Nevan Laatokonpuoleisessa päässä ja Nevanlinna Suomenlahden puoleisessa päässä. Pietari alkoi lähes välittömästi rakentaa kaupunkia Jänissaareen2b. Toisen tiedon mukaan Pietari - Paavali - linnoitus rakennettiin Hirvisaareen. Surkeissa oloissa työskennelleitä kaupungin rakentajia kuoli ainakin 100 000 (Troyat). Tsaari muutti kaupunkiin vuonna 1712, jolloin tästä Pyhälle Pietarille omistetusta kaupungista tuli Venäjän pääkaupunki. Hirvisaaren lähellä Nevajoen suulla oli useita saaria ja niillä olevia kyliä , kuten olivat Kivisaari, Korpisaari, Koivusaari (myöhemmin Koivukylä) ja Koivusaari. Muita lähikyliä olivat: Romanova, Rasvalla, Kovaisi, Sorsisaari, Tammes, Kallikylä, Kiviniemi, Ristisaari, Autuvala ja Suttela sekä Medina. Ne lienevät nykyisen Pietarin keskeisiä osia. Alue kuului Spaskin pogostaan. Jossain kauempana Suomenlahden rannalla sijaitsivat Pervosaari, Irnisaari, Koura (Kaura)saari ja sijainniltaan hyvin tunnettu Retusaari eli nykyinen Kronstadt. Eräänä vuonna 1600-luvun alussa ennen Stolbovan rauhaa Retusaarta verottivat puoliksi sekä Ruotsi että Venäjä. Nyen oli myös melkoinen kauppakeskus. 1670 - luvulla seudulla oli ainakin 3 krouvia tyydyttämässä janoisten kauppamiesten ja linnoitusten sotilaiden juomahaluja. 1. Tulva Suomenlahden perukassa Pietari kärsi usein pahoista tulvista. Nevajoen rannat olivat alavat samoin kuin Nevan suulla Suomenlahden perukassa olevat saaret. Jos sattui länsimyrsky ja matalapaine, niin tulva aiheutti suurkaupungissa ongelmia. Tulvia estämään rakennettiin 1900 - luvun lopulla Kronstadtin kautta kulkeva pato. Samat ongelmat vaivasivat aluetta jo myös Ruotsin vallan aikaan 1600 - luvulla. Alueen väestö oli melko pieni, joten vahinkoa kärsineitä tiloja oli yleensä vain muutamia kymmeniä. Eräs kovan myrskyn aiheuttama tulva sattui 13. lokakuuta 1676. Asukkaat menettivät viljaa, pellonaitoja, lehmiä, sikoja, lampaita ja heinää. Vahinkoa sattui mantereen rantojen ohella mm. Koivusaarella, Irnisaarella, Kivisaarella, Hirvisaarella ja Korpisaarella. Irnisaarella tulva vei pellonaitoja ja puitavaksi koottua viljaa sekä heinät. Vahinkoja kärsivät Jaakko Yrjönpoika, Mikko Lötse, Matti Kirjavainen, Yrjö Kontulainen, Lemetti Tatti, Yrjö Komustalainen ja Mikko Pekanpoika. Kivisaarella Kuisma Ivanoff menetti heinät, aitauksia, viljaa, 3 lehmää ja 6 sikaa. Hirvisaaressa tulva oli vyörynyt saaren yli. Pellonaidat ja puolet sadostaan menettivät Wasili Riddar, Ivan Ivanov, Antti Tattinen, Yrjö Rumi, Ignat Davidov, Lauri Jekhimov, Risto Tahvonpoika, Risto Tahvonpoika Pöysti ja Taavetti Kaipoinen. Korpisaaressa koettiin myös tulvavahinkoja. Asukkaat Martti Pitkänen, Simo Hannunpoika, Pentti Paavonpoika ja Jaakko Hodarinpoika menettivät kaikki pellonaitansa ja heinänsä sekä puolet viljasadostaan. Medinassa kärsittiin edellisen kaltaiset vahingot. Pienellä Teltnissillä Simo Leijo menetti kaikki heinänsä, pellonaidat, kauraa ja suurimman osan rukiistaan. Kolme lammasta hukkui. Regrinossa Jyrki Sideroffille ei jäänyt yhtään hevosta tai lehmää. Myös kaikki päällysvaatteet katosivat tulvan mukana. Edellisenä kesänä seudulla oli raivonnut kova ukonilma. Se oli polttanut Jermojevossa erään talon, ihmisten vaatteet ja kaiken muun omaisuuden. Asukkaat olivat nyt syksyllä rutiköyhiä. Myös Nyenin kaupungin mailla Nevajoen rannalla olevat kylät, kuten Spaski, Sabrila, Conduja, Ristisaari, Lahe, Kirwinänä, Wygare Tårkå Putus, Haikoin ja Tarikala olivat tulvan seurauksena menettäneet kaikki lähellä rantaa sijainneet aitansa, heinänsä ja viljansa. Vahinkojen suuruutta kävivät arvioimassa veromestari Erik Barkhusen ja alueen kruununvouti Martin Enebom. Kuninkaallisen Kenraalikuvernementin päätöksellä asukkaille myönnettiin verojen huojennuksia ja rahallista korvausta vahingoista. Tästä todistuksen esitti kruununvouti Erik Gollsteen 3. 2. Vuonna 1694 Hirvisaaren eli Pietarin alkuperäisen keskustan asukkaita
3. Vuonna 1696 Jänissaaren eli Pietarin ensimmäisen asuinpaikan (Pietari - Paavali linnoitus) asukkaita
4. Vuonna 1694 Retusaaren eli nykyisen Kronstadtin asukkaita
5. Pähkinänlinnan läänin elämysmatkailureitin kylien alustava valinta ja matkaohjelma vuonna 1694
Huomautus: Kylän Papinkando nimi esiintyi useimmiten muodossa Papinkondo (eli Papinkontu). Löytyi sukunimi Kiipa! Alla on kaksi tekstinäytettä kylien nimistä. 
5. Seudun asukkaiden etunimiä Nötheborgin (Pähkinänlinnan), Kronoborgin (Kruununlinnan), Jaman, Kaprion sekä Ivanogorodin läänien asukasmäärä 1600 - luvun lopussa oli varsin suuri. Inkerinmaalla nykyisen Pietarin eteläpuolella oli huomattava suomalainen asutus. Jostain syystä näiden alueiden tutkiminen ei näytä kiinnostavan nykyisiä ehkä vielä suomettuneita historioitsijoita. 5a Naisten nimiä Pähkinänlinnan (Nötheborg) - ja Kruununlinnan (Kronoborg) lääneissä ym.: Aude, Raria, Palaga, Eriska, Naska, Mari, Palagea, Irinia, Elli, Krune, Stepanida, Oxania, Oprosenia, Paraska, Annikka, Paaska, Nattasia, Matrona, Daria, Oseenia, Ollona, Nastasia, Warnåra, Mallania, Mallienia, Maria, Kariisa, Offriniia, Tatjan, Matrona, Obrosnina, Catarina, Olena, Ougdolia, Augdolia, Fekla, Polagra, Fedosia, Oxenia, Lukeria, Ogafria, Ogdi, Marsa, Marfa ja Liissa sekä Paska. Jälkimmäinen nimi kuului erään lesken sisarelle Lälitzen kylässä Inkerinmaalla v.1692. 5b Miesten nimiä Pähkinänlinnan (Nötheborg) - ja Kruununlinnan (Kronoborg) lääneissä ym.: Offana, Luka, Andre, Thomas, Iwan, Steppan, Ante, Pentele, Sidar, Timoska, Maxim, Conrart, Kirrill, Miska, Jeffnu, Illiia, Waska, Mickita, Jacup, Cusma, Konriss, Abraham, Mihna, Hohma, Carpa, Olex, Jaska, Silka, Paramon, Ofonka, Kiriiska, Kiria, Petruska, Kipria, Manula, Onsifer, Olofei, Oforska, Demeskam, Proska, Pantele, Parfei, Osip, Irfim, Ignat, Safwa, Isack, Denes, Arkip, Jurka, Sosson, Tares, Peter, Timoska, Kiri, Ilian, Lariska, Pimio ja Miina sekä Paska. Jälkimmäinen nimi oli erään miehen pojalla Lälitsen kylässä Inkerinmaalla v.1692. Eräällä toisella Paskalla oli myös vaimo. 6. Kylien nimiä Pähkinänlinnan (Nötheborg) - ja Kruununlinnan (Kronoborg) lääneissä Papinkanto, Persemäki, Lihansilmä, Liha, Haisevainen, Kirppula, Cacalla, Paskalla ja Hötkylä. Lihansilmän kylässä asui mies nimeltä Antti Piianpoika. Vuonna 1664 Persemäen kylässä asui Jöran Puhilloff. Lähdeteoksia 1. Läänintilit / Kansallisarkisto 2. Savon historia osa II:2 / Saloheimo: 2a kuva sivulla 551, 2b tieto 554 3. Kansallisarkisto mikrofilmin nide 9727 alkaen s.1452 Mikäli käytät näitä tietoja, älä esitä niitä omina tutkimuksinasi! Pekka Pitkänen 4. kesäkuuta 2010 |