Juankosken ruukki. Ponomareffin perunkirjoitus v. 1859.



Juankoski


Anastasia Ponomareffin perunkirjoitus Juankosken ruukilla vuonna 1859

Venäläinen upseerin rouva ja hovineuvoksetar Anastasia Ponomareff osti patruuna Gustaf Tigerstedtiltä Juankoskella sijaitsevan rautaruukin ja siihen kuuluvat muut laitokset, tilat ja etuudet vuonna 1851. Laitoksen kannattavuus parani Krimin sodan (1853-1856), Saimaan kanavan valmistumisen (1856) ja uuden putlausmenetelmän käyttöönoton (1858) seurauksena. Putlaus vähensi raudan fosforipitoisuutta ja sen vanha ongelma ”kylmänhauraus” parani. Rautatavaroiden vienti Venäjälle lisääntyi. (Forsberg – Kankkunen Juantehtaan historia s.67 – s.70).

Rautatarvikkeiden kotimaan myyntikin oli nousussa. Näihin aikoihin talonpojat hankkivat maatalouskoneensa, joista ensimmäinen usein oli jyvien puhdistamisen tarkoitettu ”viskuukone”. Myös heidän raakaraudan kulutuksensa lisääntyi, koska monilla oli oma pieni sepänverstas. Niissä voitiin takoa kirveet, sirpit ja viikatteet ja muutkin yksinkertaisimmat työkalut. Ruukki ei enää nähnyt ”maaseppiä” vain kilpailijoina, vaan asiakkaina. Heille voitiin myydä rautaa, vasaroita, alasimia, lietsoja, hohtimia jne. Wuotjärvellä oli jo 1840 – luvulla sepänvälineitä ainakin Lastulammin Olli Pasasella sekä Niemelän Heikki Pasasella.

Strömsdahlin ruukin ensimmäinen venäläinen omistaja leski Anastasia Ponomareff kuoli vuonna 1859. Hänen perillisenään oli alaikäinen sairaalloinen poika Dmitri Aleksanterinpoika Ponomareff. Heinäkuun 23. päivänä 1859 pidettiin vainajan mittava omaisuuden luettelointi. Sen oli laatinut ruukinhoitaja Jernberg. Seuraavassa on eräitä otteita ruukin omaisuudesta:

I Ruukin kiinteä omaisuus:


1. Akonveden verotila numero 4, jolla sijaitsi varsinaiset ruukin laitokset, saha ja jauhomylly. Näiden arvo oli yhteensä 72 500 ruplaa. Tästä masuunin osuus oli 56 000 ruplaa, kaksiraamisen sahan 15 000 ruplaa ja myllyn 500 ruplaa.

2. Rissalan verotila Vehkalahti numero 1 arvoltaan 1 500 ruplaa.

3. Honkamäen verotila numero 8 Siikajärvi 1 500 ruplaa. Honkamäki sijaitsee Ylä-Siikajärven pohjoispuolella.

4. Suuriahon verotila numero 11 Wuotjärvi 500 ruplaa. Tähän kuului Tervalammin alue, Ylä-Hipan pohjoiset rannat, Kopralahti, Pöntöniemi ja Hyykeenniemi.

5. Puntinmäen verotila numero 9 Siikajärvi 500 ruplaa. Tila sijaitsi Keyritynjoen suulla.

6. Lastuniemen verotila numero 12 Wuotjärvi 500 ruplaa. Tähän sisältyi Syväriin pistävän Lastuniemen lisäksi myös Wuotjärvestä Vinkinsaaret, Kuronen, Virtasaari ja Karkeinen sekä Syvärin rannalta Kumpuniemen sisäosat. Kumpuniemen ulkoreunat ovat vesijättömaata, koska Syvärin vedenpintaa on laskettu noin 2 metriä!

7. Kosken verotila numero 9 Wuotjärvi 500 ruplaa. Tähän kuului Lastukosken itäranta alkaen Lastukosken pohjoispuolelta Koskentilasta alkaen aina Hangonniemeen ja Saunalahteen asti.

8. Hipanniemen verotila numero 10 Wuotjärvi 500 ruplaa. Tähän sisältyi Haasianiemestä alkaen varsinainen Hipanniemi Hyykeenniemeä lukuun ottamatta.

9. Valkeisniemen verotila 150 ruplaa. Valkeisniemi sijaitsi Pisalta pohjoiseen Ylä-Siikajärven eteläreunalla.

10. Hipanlahden verotilasta numero 1 Hipanlahti 5/7 arvo 500 ruplaa. Loppuosa kuului Savolaisille.

11. Nilsiä numero 18 arvoltaan 300 ruplaa. Tämä oli silloinen Taatonniemi ja nykyinen Taatonpää.

12. Hipanlahti numero 2:sta puolet arvoltaan 300 ruplaa. Tähän kuului myös Ala-Hipan rannalta Kiimavuori ja Kohiseva sekä ehkä Rupsan Hipanlahti. Juankosken Rupsan Rissasten Hipanlahti on saanut numerot 6 ja 7!

Edellisten yhteisarvoksi oli laskettu 78 150 ruplaa.


Seuraavat sahaan kuuluvat tilukset omistaa "äger" ruukki puoliksi sahan osakkaan kauppaneuvos Backmannin kanssa: (tilat sijaitsi Syvärinjärven pohjoispäässä)

1. Paloisten verotila numero 8 arvoltaan 100 ruplaa.

2. Kärsämäen verotila numero 5 arvoltaan 200 ruplaa.

3. Korpijärven verotila numero 8 arvoltaan 100 ruplaa.

4. Korpijärven verotila numero 9 arvoltaan 500 ruplaa.


Ponomareff oli saanut ruukin kiinteään omaisuuteen kiinnekirjan 13. marraskuuta 1852. Tähän omaisuuteen sisältyi edellä lueteltujen tilojen ohella Ruotsin kamarikollegion 20. heinäkuuta 1762 antaman päätöksen mukaan vero-oikeus "Skatte rät" seuraaviin tiluksiin:

1. Wuotjärven tiloihin numero 1, 2, 3 ja 4 eli Niemelä, Laaja, Lastulampi ja Lastulahti Jokela.

2. Nilsiän tiloihin numero 3, 5, 6, 15, 16 ja 17. Tilanumerointi on Isonjaon mukainen, joten Nilsiä 6 oli Taatto.


Edellä luetellut tilat oli saatu Ruotsin kamarikollegion päätöksellä ruukin verolle sen toiminnan turvaamiseksi "skatterät, som till brukets drivfande och understöd lemnats". Näiden tilojen asukkaiden tuli säilyttää asukas-oikeus niin kauan, kuin ne suorittavat velvoitteensa ruukille "deremot åborne derå finge sitta odrifne, sålänge de fullgjorde sina åliggande". Mutta koska nykyisin oli esiintynyt kiistoja, niin kuinka pitkään tulevaisuudessa ruukki voisi säilyttää vero-oikeutensa? Tämän kysymyksen vastaus riippuu Hänen Keisarillisen Majesteetinsa Armollisesta päätöksestä ”Men som tvist numera uppståt, huruvida bruket kunde med slik skatterätt för framtiden warda bebehållen, och denna fråga för det närvarande beror på Hans Kejserliga Majestets Nodiga afgörande".

Verotilojen asukasoikeuden Jernberg oli ilmaissut muodossa: "asukkaita ei saanut ajaa tiloilta eli åborne finge sitta odrifne". Hän varmaan olisi mielihyvin heittänyt nämä ulos ruukin verotiloilta.

Tässä kerrottu valtiovallan antama tuki ruukille näkyy mm. jo eräässä vuoden 1756 Kuopion syyskäräjien asiakirjasta. Sen mukaan ruukin osakkaat olivat tietyin ehdoin saaneet kamarikollegiolta ruukin ympäristön kruununtiloihin etuosto-oikeuden verolleen ”till brukens uphielpande och i stånd bringande” eli ”ruukin ylösauttamiseksi ja kuntoon saamiseksi”. Kamarikollegio oli silloisen ruukin kirjanpitäjän Georg Taulerin mukaan mukaan asettanut tilojen vanhojen asukkaiden velvollisuudeksi "verojensa vastineeksi polttaa ruukille hiiltä ja tehdä sille päivätöitä".

Edellä olevasta asiakirjasta selviää, että ruukilla oli näihin tiloihin ”slik” epämääräinen vero-oikeus; ei siis varmaa omistusoikeutta. Useat ruukin omistajat olivat väittäneet näiden tilojen viljelijöiden olevan vain "lampuoteja". Joku heistä jopa oli virkamiesten avustamana muuttanut useiden ruukin alaisten tilojen isonjaon asiakirjoja. Hän yliviivautti sanat "bonden" talonpoika ja korvasi ne sanalla "landbonden" lampuoti. Asialla lienee ollut ruukin Isonjaon aikainen omistaja luutnantti Stephan Bennet tai 1800 – luvun alussa ruukin omistanut Fredrik J. Ekholm, jotka molemmat esiintyivät verotilojen maanomistajina.

Esimerkiksi Ekholm väitti vuonna 1809 lastulahtelaista ruukin verolla ollutta talonpoikaa Sakari Antinpoika Pasasta lampuotikseen. Kuitenkin kaikissa muissa virallisissa asiakirjoissa tilojen viljelijöiden "arvo" on talonpoika "bonden" tai ruukin talonpoika "bruks bonden". Kun edellä mainittu Sakari Antinpoika Pasanen myi vuonna 1806 tilansa muuruveteläisille torppareille Miettisille, niin kaupan todistaja Wuotjärven Laajantalon isäntä Sven Pasanen käytti arvonimikettä verotalonpoika ”skattebonden”. Lisäksi ruukin ”herrat” väittivät, että asukkaat luvatta kaskeamalla tuhosivat heidän hiilimetsiään tai eivät olleet suorittaneet edellä mainittuja velvoitteitaan ruukille. Tästä epäselvästä tilanteesta seurasi lukuisia kärhämiä ruukin ja em. tilojen asukkaiden kesken. Näistä pahin oli vuonna 1810 tapahtunut ruukin johtajan em. Ekholmin murha.

Valtiovalta oli määrittellyt ruukin verolle joutuneiden tilojen vanhoille asukkaille vain velvollisuudet, mutta ei tarkkoja oikeuksia. Esimerkiksi tilojen maiden ja metsien suhteen vanha käytäntö oli, että tilan pellot, niityt tai kasket omisti joku tilan asukas, mutta ei metsiä. Ne olivat tilan asukkaiden vapaasti käytettävissä ja kaskettavissa. Ruukin omistajat halusivat muuttaa tämän vanhan käytännön.

Nyt kuitenkin oli vaara, että ruukin verolla olleet tilat vapautuisivat tästä vero-oikeudesta. Riitoja oli ilmennyt. Eihän ruukki enää tarvinnut tällaista tukea. Edellä olevassa asiakirjassa on virhe. Wuotjärvi numero 1 Pasala joutui ruukin verolle 10. joulukuuta 1753! Erään asiakirjan mukaan Nilsiän tilat joutuivat ruukin verolle 10. heinäkuuta 1762.

Koko kiinteän omaisuuden yhteismääräksi arvioitiin 80 150 ruplaa.

II Ruukin irtaimisto

1. Käteinen raha 794 ruplaa.

2. Kultaa ja hopeaa ei mainittu.

3. Muu metalliomaisuus

Kupariesineistä mainittakoon tislauspannu arvo 3 ruplaa, 3 kahvipannua yhteensä 1,50 ruplaa sekä kolme ”Kaftrullor” arvo 1,90 ruplaa. Messinkiesineet koostuivat kahdesta teenkeittimestä ”Thekök” 4 ruplaa, huhmaresta ”Mortel” 35 kopeekka, yhdestä pienehköstä rikkinäisestä kattilasta "Kastrull", 7 kynttilänjalasta ja 10 valaisimista eli ”Ljusstakar” a’ 50 kopeekkaa ja ”Lampetter” a’ 50 kopeekkaa .

Malmi - ja rautatavaroina oli lueteltu 10 kynttiläsakset ”Ljussaxar” a' 20 kopeekkaa, 6 edellistä rikki olevaa a' 10 kopeekkaa, 9 paistinpannua ”Stekpannor” 3,95 ruplaa, kahdet uuninpellit ”Spield”, 150 kannun eli 374 litran vetoinen ja 2 ruplan arvoinen vanha muuripata ”Murgryta”, 70 kannun uudempi ja 6 ruplan arvoinen muuripata sekä 6 pienempää pataa. Lisäksi löytyi 3 riivinrautaa ”Rifjern”, 2 puntaria ”Betsman!” ja yksi jousivaaka ”Fjäder betsman!”, 13 hiilihankoa ”Eldgafflar” 1,50 ruplan hintainen silitysrauta ”Strykjern” , rautainen 30 ruplan arvoinen kassakirstu "Kassakista", uuninkoukkuja ”Ugnskrokar”, vesikauha ”Wattenskopa”, kaksi sylkykuppia ”Spåttlåder” sekä 2 rautasänkyä ”Jernsängar” a’ 2,80 ruplaa.

Lyijyesineet löytyivät lähinnä keittiöstä, kuten 3 lyijyrattia ”Bluktrattar!”, yhden tuopin mitta ”Stopmått”, 5 kynttilänjalkaa ”Ljusstakar” a’ 3 kopeekkaa, 3 lyhtyä ”Lyktor” a’ 15 kopeekkaa, kaksi leipäkoria ”Brödkorgar” ja 3 maitosaavia ”Mjölksåtor”. Lyijyä ei vielä pidetty terveydelle vaarallaisena.

Tämän kohdan arvo rahavarallisuuden lisäksi oli yhteensä 81 ruplaa.

III Sänky – ja liinavaatteet

”Sänkyomaisuudesta” mainittakoon kaksi 2 hengen höyhenpatjaa ”Fjäderbolster” arvo 6 ruplaa, 3 pitkää höyhentyynyä ”Långdynor af fjäder” 1,50 ruplaa, yhden hengen höyhenpatja 1,25 ruplaa, 4 lyhyttä tyynyä, 6 olkipatjaa ”Madrasser af halm”, 3 olkityynyä " Dynor med halmstoppning”, 6 paria lakanoita puuvillapalttinasta ”Lakan af bomulslärf” ja niihin kuuluvat tyynyliinat 6 ruplaa. Erilaisia peittoja ”Täcken” löytyi 8 kappaletta yhteishinnaltaan 16 ruplaa. Jälkimmäisistä mainittakoon 6 puuvillapeittoa ”Kattunstäcken” a’ 1,50 ruplaa, jotka saattavat vastata päiväpeittoja.

Pöytäliinoja ”Borddukar” oli runsaasti. Arvokkain näistä maksoi 10 ruplaa, 6 tavallista yhteensä 18 ruplaa ja kaksi muuta 2 ruplaa. Lautasliinoja ”Serwetter” oli kahdessa erässä; 140 kappaletta maksoi 42 ruplaa ja 2 tusinaa 2,40 ruplaa, Pyyheliinat: 22 keittiöpyyhettä ”Kökshanddukar”oli arvoltaan 1,10 ruplaa ja 18 tavallista käsipyyhettä ”Handdukar”1,80 ruplaa.

Näiden yhteisarvo oli 110 ruplaa.

IV Puuesineet

Niihin kuului mm. 14 suurta sammiota ”större Kar”, 13 saavia ”Såar”, 88 maitopyttyä ”Mjölkbunkar”, voikirnu "Smörkärna" 1,30 ruplaa ja 7 tynnyriä ”tunnor”sekä yksi ankkuri ”ankare”.

Puuesineiden yhteisarvo oli 30 ruplaa.

V Huonekalut ja tarve-esineet

Niihin kuului 8 ruplan arvoinen saksanpähkinäpuinen sohva ”Soffa af valnötsträd”, kaksi nojatuolia ”Länstolar” a’ 2,5 ruplaa, nahkapäällysteinen nojatuoli ” Länstol med läder öfverdrag” 1,5 ruplaa, 6 koivusta ”björk”tehtyä nojatuolia a’ 2,25 ruplaa, 15 ruplan arvoinen hongasta tehty toilettipeili mahonkikoristein ”Toilettespegel af furu fannad med mahogny”, 10 ruplan arvoinen suurempi peili, kaksi muuta peiliä, 4 parempaa ja 18 yksinkertaisempaa ”Bord simple” pöytää, kaksi pulpettia ”Pulpet”, 6 sohvaa a’ 1 rupla, 4 divaania ”Dwaner!” a’ 1,25 ruplaa.

Nukkumista varten löytyi kaksi 2 hengen petsattua sänkyä ”2. mans Sängar betsade”, petsattu lastensänky ”petsad Barn säng” ja 6 muuta sänkyä mm. kahden hengen ”tvåliggiga”. Muita huonekaluja: yksi keinutuoli ”Gungstol” 3 ruplaa, 71 tuolia ”Stolar”arvo 24 ruplaa, kaksi kirjoitusjakkaraa ”Skrifpallar”, kaksi kaappia ”Skåp”, kirjakaappi ”Bokskåp”, kirjakaapi hylly ”Bokskåp hylla”, kaapilla varustettu piippuhylly ”Piphyllä med skåp”, ”petsattu lipasto ”Byron” ja petsattu vetoarkku ”betsad Dragkista” 1,50 ruplaa sekä 4 pesuesinettä ”Tvättkomoder” 5,40 ruplaa.

Ruokailua varten oli 5 tusinaa eli 60 matalaa lautasta ”5 dussin Tallrikar flat” 3,60 ruplaa, 3,5 tusinaa eli 42 syvää ”djup”lautasta 2,94 ruplaa, yksi aamiaispöytäastiasto ”seruis för frukostbord” 1,60 ruplaa, 4 juomamukia ”dricksmuggar”, 26 paria kahvikuppeja ”Kaffekoppar” arvo 3,90 ruplaa, yhteensä 7 muuta kahvikuppia 40 kopeekkaa, kermanekka ”Gräddsnäcka” 15 kopeekkaa, yhteensä 4 sokerirasiaa ”Suckeraskar” 60 kopeekkaa, kaksi teekannua ”Thekannor” 40 kopeekkaa , sinappipurkki ”Senaps burk” 15 kopeekkaa, yksi pari suola-astioita ”Saltkar”, ”Såsspilkum” 10 kopeekkaa, 9 hiottua juomalasia ”slipade Dricksglas” 1,25 ruplaa ja 3 hiomatonta ”oslipade”.

Vateja ”Fat” löytyi 6 kappaletta a’ 20 kopeekkaa, 3 kannellista vatia ”Fat med loch”, 5 matalaa vatia ”flata Fat”,5 ”Karatter” a’ 15 kopeekkaa ja samoja kannella ”med loch”, yksi kannellinen ”Therin med loch” 2 ruplaa ja yksi sama ilman kantta ”utan loch”, yksi kannellinen liemikulho ”Soppskål” 1,20 ruplaa, yksi maitokulho ”Mjölkskål” , kaksi pienempää hillokulhoa”Syltskålar mindre” 2,50 ruplaa , kaksi hillolautasta ”Sylt tallrikar”, 7 jälkiruokalautasta ”Desert tallrikar” 70 kopeekkaa, kaksi hiottua suurempaa ryyppylasia ”Spetsglas” a’ 25 kopeekka, 4 pienempää a’ 6 kopeekkaa sekä vielä 4 hiomatonta ryyppylasia 3 kopeekkaa.

Pesukannuja ”Tvättkannor” oli useita malleja. Niistä 3 oli valkoista ”hvita”, kaksi saippuarasiaa ”Tvålaskar” a’ 15 kopeekkaa, 6 lasipyttyä ”Glasbunkar” a’ 15 kopeekkaa. 10 suurta ja 140 pienempää neljäsosakannun vetoista pulloa ”Bouteleer”, joista 10 oli korilla varustettua. Jälkimmäisten arvo oli a’ 20 kopeekkaa. Kolme maitopyttyä ”Mjölkbunkar”, 6 lasipyttyä ”Glasbunkar” a’ 15 kopeekkaa sekä 4 karahvia ”Karafiner” a’ 20 kopeekkaa. Ruukilla voitiin siten astioiden puolesta järjestää kohtalaisen suuret juhlat. Ehkä siellä vielä pidettiin 1700 - luvun lopun tapaan lukukinkereitä tai ainakin juhlapyhinä jumalanpalveluksia. Ikävän jälkimaineen saaneet ruukinkäräjät lienee jo lopetettu.

Tämän erän yhteisarvo noin 193 ruplaa.

VI Sekalainen irtain

Tästä kohtaa oli lueteltu 4 paria valkoisia ikkunaseinä verhoja, verhotankoja ”Hvita fenster vallgardiner” a’ 25 kopeekkaa, kaksi paria valkoisia ”Falansier” a’ 10 kopeekkaa, 4 paria koristeltuja ikkunaverhoja ”broderade Fenstergardiner” a’ 1 kopeekka, 3 paria solmittua ikkunaverhoa ””knutna fenstergardiner” a’ 25 kopeekkaa, 3 paria verhoja ”af Mälulkatten” 4 kopeekkaa, 9 kappaletta verhotankoja ”brenserade Gardinsstänger” a’ 10 kopeekkaa, 7 paria verhohaaroja " Gardinsarmar” a’ 10 kopeekka ja edellisiä yksi vanha lyijystä? ”af bluk gammal” 10 kopeekkaa.

Sitten oli lueteltu leipäkori ”Brödkorg” 10 kopeekkaa, 3 teetarjotinta ”Thebrikar!” a’ 60 kopeekkaa, 3 samanlaista pienempää a’ 30 kopeekkaa ja vielä kaksi vanhaa a’ 5 kopeekkaa, kaksi kynttiäsaksien alustaa ”Ljussaxbrickar” a’ 10 kopeekkaa, kaksi kahvipannua ”Kaffepannor” a’ 35 kopeekkaa, yksi kahvinpaahdin ”Brännare” 20 kopeekkaa, 5 ”Härsikten” a’ 10 kopeekkaa, 12 paria pöytäveitsiä ”Bordknifvar” 1,50 ruplaa, yksi vesiklosetti ”Vattercloset!” 10 ruplaa, Könnin kaappikello ”Väggur af Konni med skåp” 10 ruplaa, 4 samanlaista yksinkertaisempaa ”simpla” a’ 60 kopeekkaa ja kaksi "Räkenkröd?” 15 kopeekkaa.

Luettelo jatkuu: Kahdet paperisakset ”Pappersaxar” 15 kopeekkaa, 3 rikkinäistä lamppua ”Lampor, söndriga” a’ 40 kopeekkaa, kynäveitsi ”Penknif” 25 kopeekkaa, lasinen rikki oleva mustepullo ”glas Blackhorn, söndrig” 3 kopeekkaa sekä mustepullo tinasta ja pölysuojus”Blukhorn af tenn jemte sanddosa” 10 kopeekkaa.

Sitten seurasi silppukone ”Hackelsemachin” 12 ruplaa, kaksi hevosenloimea sarasta ”Hästtäcken af vadonal” a’ 50 kopeekkaa, vasara ja ?meripihdit ” Hammar och Haftång” 50 kopeekkaa, 35 rautaista lehmänkelloa ”Kosskällor af jern” a’ 5 kopeekkaa, 102 kuorma heinää "102 last Höö" eli noin 21 000 kg heinää a’ 80 kopeekkaa, 93 mittaa olkea ” 93 mått Halm” a’ 50 kopeekkaa, 120 tynnyriä perunoita ”120 tunnor Potater” a’ 1 rupla, 5 tynnyriä naurista ” 5 tunnor Rofver” a’ 40 kopeekkaa. Kesäkuorma "last" heinää oli noin 204 kiloa.

Sen jälkeen lueteltiin 35 ”Koklafver?” a’ 15 kopeekkaa, 10 taimilavaikkunaa ”Drifbänksfenster” a’ 25 kopeekkaa, kolme ruiskukannua ”Sprutkannor” a’ 50 kopeekkaa, 9 puutarhalapiota ”Trädgordsskyfflar” a’ 8 kopeekkaa, yksi pari haravia ”Krattor” a’ 5 kopeekkaa, 3 veistä ”Portknifvar” a’ 3 kopeekkaa, 80 poltetusta savesta tehtyä kukkaruukkua ”Blumsterkrukor af bränd lera” 4 kopeekkaa, 5 yöastiaa ”Nattkäril” a’ 10 kopeekkaa ja apteekkilaatikko lääkkeineen ”apthekslåda med olutyligt medicin” 1,50 ruplaa.

Edellä olevasta luettelosta voidaan päätellä, että kahvinjuonti näyttää olleen 1850 – luvulla varsin yleistä. Ajankulun seuraamiseen ei enää riittänyt valoisuuden tai auringon korkeuden seuraaminen. Rauhallisen elämänrytmin kiusaksi ilmestyi talouksiin myös seinäkelloja. Millainen lienee ollut edellä mainittu peräti kahden lypsylehmän hintainen klosetti? Ehkä se oli sitä mallia, jonka vetämisen jälkeen äänestä päätellen luuli maailmanlopun tulevan. Perunanviljely oli yleistynyt 1800 – luvun alussa, jolloin se alkoi vähentää siihen asti suosituimman juureksen eli nauriin viljelyä. Jälkimmäistä viljeltiin kuitenkin vielä varsin paljon, osaksi ilmeisesti kaskessa. Perunaviljely vaati paremmin muokattuja peltoja. Ruukilla oli näyttää olleen jo tähän aikaan merkittävä puutarha. Myös kotilääkitystä alettiin käyttää vähäisempien sairauksien hoidossa.

Sekalaisen irtaimiston yhteinen arvo oli noin 369 ruplaa.

VII Kirjat

Kirjaomaisuus oli vaatimaton arvoltaan vain 9,70 ruplaa. Siihen kuului Ruotsin yleinen laki ruotsin – ja venäjänkielisenä laitoksena ”Sveriges allmänna lag på Svenska och Ryska språker” hinta 1,50 ruplaa, venäjänkielinen käännös mineralogian alalta ja sitä seuraavia tutkimuksia” ”Tlaschas Mineralogi i Rysk öfversetning med åtföljande Ranseker” 5 ruplaa, sopimuskokoelma Venäjän ja ulkovaltojen välillä ”En samling traktarer emellan Ryssland och främmande makter” 15 kopeekkaa, kreivi Rehbinderin kirjoittama Tilastollisia kertomuksia Suomesta ”Statistisk berättelse om Finland af grefven Rehbinder” 15 kopeekkaa, Heinrikin Sanakirja ”Heinrihs Lexikon” 90 ruplaa sekä osa Kuopion läänin vesistöjen kartasta ”Charta öfver i en del af Kuopio län” 2 ruplaa.

VIII Viljaomaisuus

1. 310 tynnyriä ruista (a’ 4,50) 1395 ruplaa,
2. 138 tynnyriä ohraa (a’ 4) 552 ruplaa,
3. 19 tynnyriä kauraa (a’ 2) 38 ruplaa,
4. 406 tynnyriä ruisjauhoja (a’ 5) 2 030 ruplaa.

Tynnyrin tilavuus oli silloin lähes 150 litraa, joten rukiita oli noin 465 hehtolitraa. Jos ruishehtolitran paino olisi arviolta 75 kilogrammaa, niin tätä viljaa rukilla oli noin 35 000 kilogrammaa. Olettamalla ohrahehtolitran painoksi 60 kilogrammaa ohraa olisi ollut varastoissa 12 500 kilogrammaa. Suurin osa viljasta lienee saatu veroina alustalaisilta. Edellä mainittujen työkalujen perusteella sitä viljeltiin jonkin verran myös ruukin omilla tiluksilla.

Yhteisarvo 4 015 ruplaa.

IX Kotieläimet

Luettelossa kiinnittää huomiota erityisesti hevosten suuri määrä. Niitä oli lukumäärältään 17. Arvokkaimmat eli 50 ruplan arvoisia olivat nuori ruskea ori ”ung brun Hingst” ja 2 mustaa tammaa ”svart Sto”. Kun lypsävän lehmän hinta oli 5 ruplaa, niin niiden arvo vastasi 10 lypsävän lehmän arvoa. Tavallisen hevosen valakan ”Wallach”eli ruunan hinta oli noin 10 ruplaa. Kalleimmat valakat olivat 25 ruplan arvoinen voimakkaaksi mainittu sekä kaksi 20 ruplan punaista ”röd flackmahns Wallach”. Halvimmat kaksi valakka olivat lehmän hintaisia. Näistä toinen oli ”istadig”. Edellisten lisäksi löytyi vielä kaksi 2-vuotiasta ja 10 ruplan arvoista tammavarsaa ”två års gamla Stoföl” ja yksi orivarsa ”Hingstföl” sekä yhden vuoden ikäinen 5 ruplan arvoinen varsa.

Lypsävien lehmien lukumäärä ”mjölkande Kor” oli 50, hiehoja Qvigor” 6, härkiä Oxar” 2, lampaita ”Får” 18, sikoja ”Svin” 8, kanoja ”Hönor” 35 ja ankkoja ”Ankor” 6. Härän arvo oli 8 ruplaa, hiehon 2,5 ruplaa, lampaan 1 rupla, sian 3 ruplaa, kanan 5 kopeekkaa ja ankan 10 kopeekkaa.

Yhteisarvo 686 ruplaa.

X Kärryt ja peltotyökalut

Näihin sisältyivät mm. vanhat vaunut ”gammal Wagen” 50 ruplaa, kahden hengen ja kahden hevosen vetämät kuomulla ja istuinkankaalla varustetut kärryt ”tvåsitsig Chaise med suflett och sittyg för 2 hästar” olivat hinnaltaan 100 ruplaa. Vanhoja edellisen kaltaisia vaunuja arvoltaan 15 ruplaa löytyi kaksi kappaletta. Muita herrasväen menopelejä olivat yksipaikkaiset hyvässä kunnossa olevat kuomuvaunut ”ensitsig Chaise i godd skick”. Lisäksi mainitaan kuomukärryt ”kopp Droschka” 8,50 kopeekkaa, vanhat kuomukärryt ”kurir kärra, gammal” 3,50 ruplaa ja nelipyöräinen 3 ruplan ”fyrhjulig Kibika”. Sitten luetellaan kolmet valjaat”Selor”. Jälkimmäisten yhteishinta oli 4,50 ruplaa. Työkärryjä ”Arbetskärror” ruukilla oli 15 yhteisarvoltaan 105 ruplaa, 6 kappaletta parempia valjaita ”Arbetsselor” a’ 2 ruplaa sekä 8 samanlaista huonompaa a’ 75 kopeekkaa. Kärrynosista löytyi 11 paria pyöriä akseleineen 55 ruplaa, 2 paria takapyöriä akseleineen 8 ruplaa, 4 paria vahvistamattomia pyöriä ”obeslagne hjul” 6 ruplaa, kaksi takapyörien akselia ”Jernaxlar till bakhjul” 1,80 ruplaa. Parempia työvaljaita oli 6 ”arbetsselor bättre” a’ 2 ruplaa sekä lisäksi 8 huonompaa ”sämre” a’ 75 kopeekkaa.

Arvokkaampaan talviajoon oli kuomureki ”Kursläde” hinnaltaan 15 ruplaa, parempi ajoreki ”Åksläde” 6 ruplaa ja kaksi vanhempaa vastaavaa yhteensä 4 ruplaa. Raskaaseen ajoon löytyi 11 raudoitettua työrekeä ”jernade Arbetsslädor” a’ 1 rupla, 12 vahvistamatonta ”oluslagna” työrekeä a’ 40 kopeekkaa. Ajoneuvojen varusteista mainitaan 15 paria uusia estekankaita? ”nya Hindertyg” a’ 1,5 ruplaa, vastaavia käytettyjä 7 paria ja vanhoja 4 paria, 11 paria topattuja ”stoppade Rankor” 4,40 ruplaa ja 8 ”ostoppade Rankor”, hyvät paremmat ohjakset ”Betsel bättre” 2 ruplaa, 13 työohjasta ”arbets Betsel” a' 30 kopeekkaa ja 13 hevosenriimua ”Grimmar” a’ 10 kopeekkaa. Raskaaseen käyttöön oli hankittu 3 voimakkaasti vahvistettua kivirekeä ”Stensläpningssläder, starkt beslagen” a’ 1,50 ruplaa.

Maataloustyökaluista mainitaan 50 kopeekan hintainen ristikkoaura (risukarhi?) ”Ristplog”, skottilainen käyttökelvoton kääntöaura ”Scotsk vändplog, obrukbar” hinta 1,50 ruplaa ja 8 muuta auraa ”Plogar” yhteisarvoltaan 6 ruplaa. Muita työkaluja olivat 7 rautatalikkoa ”jerngrepar” a’ 1,5 kopeekkaa, kaksi rautaista heinähankoa ”Högafflar” a’ 30 kopeekkaa, 18 viikatetta ”Lior” a’ 15 kopeekkaa ja 12 sirppiä ”Skäror” a’ 10 kopeekkaa ja heinävaaka ”Hövåg” 30 kopeekkaa. Muita tarvekaluja oli vesuri eli oksakirves ”Qvistyxa” 10 kopeekkaa, 8 turvehakkuria ”Torfhackor” a’ 15 kopeekkaa, 5 rautalapiota ”Jernspador” a’ 20 kopeekkaa, kaksi jäätuuraa ”Isbilar” a’ 20 kopeekkaa, kaksi rautaseivästä ”Jernstörar” a’ 70 kopeekkaa, 34 haravaa”Räfsser” a’ 5 kopeekkaa ja 32 uutta ”nya Lishaft?” yhteensä 1,60 ruplaa. Maatalouden koneellistamisen alkuna oli viskuukone ”kastmachin” hinta 7,5 ruplaa. Hinta vastasi 1,5 lehmän arvoa. Siikajärveltä luultavasti ajettiin ruukille ehkä kalkkikiveä, koska tilalta löytyi kivirekiä. Vilja - ja heinätöihin soveltuvia työkaluja oli runsaasti , joten tilalla oli viljelyksiä ja heinämaita.

Siihen aikaan auroista yleisemmin käytössä oli ”sorkkauatra” eli kaskiaura ”Svedjeplog”, joka oli käyttökelpoinen myös kaskilla ja kivisillä mailla. Sen vetämiseen tarvittiin vain yksi hevonen ja se voitiin helposti nostaa käsikahvoista kantojen, kivien ja muiden esteiden yli. Edellä mainittu ”kääntöaura” tai peltoaura lienee vastannut nykyaikaista auramallia. Aura leikkasi ja käänsi ”viilun” siten, että multakerros jäi ylöspäin. Sitä vedettiin ainakin myöhemmin kahdella hevosella. Turvehakkurilla lienee möyhennetty pelloille ajetun turpeen isoimmat kimpaleet.

Koneita alettiin hankkia varakkaimmille tiloille jo 1850 – luvulla. Esimerkiksi Nilsiän Puustisilla oli 1860 – luvun alussa viljan puhdistamiseen tarkoitettu ”masiina” eli ”kone”. Traktorit alkoivat lopettaa hevoskynnön ja - kylvön 1950 – luvulla. Reet ja kärryt katosivat lähes kokonaan viimeistään 1980 – luvulla. Sirpit ja viikatteet olivat näillä seuduin yleisiä vielä 1950 – luvun alussa. Seuraavalla vuosikymmenellä alkoi leikkuupuimureiden valtakausi. Viimeiset riihipuinnit tehtiin yleensä 1940 – luvun lopulla, vaikka puimakoneita oli jo yleisesti käytössi. Vesureita löytyy edelleen ja ne ovat järkevä valinta raivaussahojen sijaan pienehköjen raivausten tekemisessä.

Yhteisarvo 542 ruplaa.

XI Ruukilla olevien varastojen ja laitosten inventaario


Ruukilla näyttää olleen valtavat puuvarat. Hiilipuuta ”Kohlwed” oli 5 826 syltä ”famnar” eli noin 21 956 kuutiometriä arvoltaan 5 826 ruplaa. Pituusmitta syli oli 1,78 metriä, joten metrisinä halkoina 2 metriä korkeana yhtenä pinona puumäärän laskettu pituus olisi lähes 11 kilometriä. Syli puuta vastasi noin 3,77 kuutiometriä. Lisäksi oli metsässä hakattuna ”huggen i skogen” 1366 syltä hiilipuuta arvoltaan 685 ruplaa. Sylin arvo oli siten puolet ruukille ajetun puun arvosta. Valmista hiiltä oli 2500 lästiä, jonka arvo oli 1 500 ruplaa. Lästin tilavuus lienee ollut 2 kuutiometriä. Koksia ”Kåks” oli tuotu ulkomailta 700 leiviskää (pnd) eli noin 6 tonnia, jonka erän arvo oli 105 ruplaa. Ruukilla olevaa malmia ”Malm”löytyi 14 244 tynnyriä arvoltaan 2 849 ruplaa. Lisäksi muualla malmia oli 10 683 tynnyriä arvoltaan 1 068 ruplaa. Malmitynnyrin tilavuus oli noin 0,165 kuutiometriä, joten malmivarat kaikkiaan olivat noin 4 110 kuutiometriä.

Tukkeja ”Timmerstock” oli ruukilla 3 271 kappaletta ja metsässä hakattuina 347 kappaletta. Edelliset oli hinnoiteltu 12 kopeekaksi ja jälkimmäiset 8 kopeekaksi. Takkirautaa (eli harkkorautaa) ”Tackjern” ruukilla oli 52 176 leiviskää eli noin 440 tonnia arvoltaan 13 000 ruplaa, Kankirautaa ”Stångjern” 1 390 leiviskää eli noin 12 tonnia 1390 ruplan edestä sekä raudan valmistuksessa tarvittavaa kalkkikiveä ”Kalksten”oli 9 466 leiviskää (pnd) eli noin 80 tonnia arvoltaan 47 ruplaa. Kalkkia oli 271 tynnyriä 81,30 ruplan arvosta. Lisäksi varastossa romu ja pulttirautaa ”Skrotjern” ja ” Bultjern” 533 leiviskää arvo 194 ruplaa ja valutavaraa ”gjutgods” sekä manufaktuuritaonnaisia ”Manufaktursmide” yhteensä 262 leiviskää. Nauloja ”Spik” oli valmistettuna 2 224 kappaletta kolmen tuuman arvo 4,44 ruplaa, 4 tuuman 2 971 kappaletta arvoltaan 7,40 ruplaa ja 5 tuuman 565 kappaletta eli 1,66 ruplan edestä sekä ”Respik” 109 leiviskää arvo 218 ruplaa.

Tiilejä ”Murtegel” oli 13 433 kappaletta arvo 80,60 ruplaa. Lehmän ja vasikannahkoja sekä parkittuja että parkitsemattomia oli noin 13 ruplan edestä. Lisäksi varastoissa oli englantilaista terästä ”Engelskt stål” kaksi leiviskää arvo 12 ruplaa, tavallista terästä kaksi leiviskää a’ 90 kopeekkaa, rautapeltiä ”Jern plåtar” rullissa 36l leiviskää arvo 736 ruplaa, messinkiä ”Messing” 6 leiviskää a’ 3 ruplaa kokonaisarvoltaan 36 ruplaa?, kuparia "Koppar” 5 leiviskää a’ 4 ruplaa sekä sinkkiä ”Zink” 2 leiviskää a’ 1,50 ruplaa, tinaa ”Tenn” kaksi leiviskää a’ 6 ruplaa ja lyijyä ”Bly” 4 leiviskää a’ 1 rupla kokonaisarvo 8 ruplaa?!

Englantilaista savea ”Engelsk lera”oli 500 leiviskää hinta 75 ruplaa, 12 000 englantilaisia tulenkestäviä tiilejä ”Engelsk eldfast Tegel” a’ 30 kopeekkaa sekä tervaa 6 tynnyriä ”6 tunnor Tjära” a’ 2 ruplaa. Messinkisiä ruokakelloja ”Matklockor” oli 3 kappaletta a’ 7,5 ruplaa , kärrynakseleita 43 leiviskää a’ 60 kopeekkaa, 11 uutta silitysrautaa ”Strykjern nya” a’ 1,50 ruplaa ja kaksi ryöstörautaa? ”Rånjern” a’ 50 kopeekkaa. Mittaamista varten oli 0,5 tynnyrin mitta sekä 0,5, 1 ja 5 kapan mitat, 92 luotia ”lod” suurempia kruunattuja painoja ”större Vigter, grönte” a’ 75 kopeekkaa. Lisäksi lueteltiin 9 paria vaakakupin painoa, kaksi parempaa vaa’an tasapainottajaa kuppeineen ”större Vågbalanser med skålar” a’ 11 ruplaa sekä yhteensä 5 huonoa tai vanhaa vaa’an tasapainottajaa. Viranomaisten suorittamalla kruunauksella osoitettiin punnuksen oikeellisuus.

Malminnostokauhoja ”Malmhafningsskoper” löytyi 22 kappaletta a’ 35 kopeekkaa, malmiseuloja ”Malmsåll” 16 kappaletta a’ 10 kopeekkaa ja malmilapioita ”malmskyfflar” 9 kappaletta a’ 20 kopeekkaa. Rautaseipäitä ”Jern störar” oli 38 kappaletta ja vuoritoimintaa varten löytyi 50 vuoriporaa varusteineen ”50 st Bergborrar med tillbehör”. Lisäksi oli 21 lekaa”Släggor” kahta eri tyyppiä, kaksi kivivasaraa ”Stenmakare”, 21 kivihakkua ”Sten hackor”, 5 kääntöhakaa ”Gvänghakor”, 16 pidäkettä ”Hållhakar” , kaksi isompaa sorkkarautaa”Kofötter” a’ 30 kopeekkaa ja 3 pienempää a’ 10 kopeekkaa sekä soittokello ”Ringklocka” 35 ruplaa.

Sahoista mainitaan 8 kahden hengen justeerisahaa ”Justersåga” a’ 80 kopeekkaa ja kaksi pankkosahaa ”Panksågar” a’ 2 ruplaa, 30 lapiota ”spador” a’ 20 kopeekkaa, 41 kottikärryä ”Skottkärror ” a’ 75 kopeekkaa, 171 isompaa venehakaa ”Båtshakor, större” ja 90 pienempää, kaksi väkivipua ”Domkrafter” a’ 10 ruplaa, kaksi paloruiskua ”Brandsprutor” a’ 6 ruplaa ja yksi uusi paloruisku a’ 50 ruplaa,”Wäggdragare”eli ilmeisesti palohaka, 17 puuporaa ”Trädborrar” a’ 10 kopeekka, 10 hakkuuporaa ”Huggborar” a’ 7 kopeekkaa, kaksi vasaraa ”Hammare” a’ 15 kopeekkaa, 3 ”Stenbjörnar” a’ 2 ruplaa, 4 ”Flägtar” a’ 10 ruplaa, sirkkelisahanterä ”Cirkelsågblad” 14 ruplaa, jäätuura ”Isbila” 25 kopeekkaa, 8 vetopyörää ”Drefjern” a’ 6 kopeekkaa, ilmankoetin ”Luftprofvare” 1,50 ruplaa, messinkihana ”Messingkran” 30 kopeekkaa ja kirjeenkopioprässi ”Brefkopierpräss” 10 ruplaa.

Kuormavaunu ”Lastvagn” isommille kuormille 6 ruplaa, kaksi vanhaa akselia 4 ruplaa, 13 naaraa ”Draggar” 17,60 ruplaa, 144 kyynärää hinausköyttä ”Warptåg” 72 ruplaa, 17 vetopyörän hihnaa?”Drefmat” 4,25 ruplaa, 2 vanhaa akselia 4 ruplaa, 4 oksahöylää ”Oxhyfvlar” 20 kopeekkaa, 3 saavia ”Såar”, 6 vasarankahvaa ”Hammaren skaft” 6 ruplaa ja vesikiulu ”Wattenstäfva” sekä pienehköjä valuterästavaroita.

Vesikuljetuksia varten oli hankittu roomu ”Pråm” 100 ruplaa, uusi vene ”ny Båt” 150 ruplaa, 6 suurempaa malmivenettä ”större Malmbåtar” a’ 20 ruplaa, 8 pienempää malmivenettä a’ 12 ruplaa yhteensä 216 ruplaa?, 5 pientä venettä ”små båtar” a’ 2 ruplaa, iso veneenpurje ”Båtsegel” 6 ruplaa ja pienempi veneenpurje 1 rupla. Lopuksi mainitaan 60 vasaranvartta ”Hammar skaft” yhtensä 6 ruplaa.

Varastojen yhteisarvo oli noin 30 500 ruplaa.

XII Masuuni

Sieltä löytyi kaksi isoa koukkurautaa ja kaksi pienempää arvo noin 4 ruplaa yhteensä, rautaseipäitä ”Jernstörar” myös kahta kokoa hinta yhteensä noin 8 ruplaa, kolme rautaista pölylapioita? ”jern Damspader” 57 kopeekkaa, rautakoukkuja ”Jernkrokar” ja hakkurirauta ”Stampjern” 10 kopeekkaa.

Omaisuutta oli vain 16 ruplan arvosta. Se oli äskettäin palanut (Forsberg).

XIII Putlauslaitos

Tähän kuului iso takorautakanki ”stor Brytstång”3,75 ruplaa , 7 pienempää rautaseivästä ”störar” 5,22 ruplaa, 8 koukkurautaa ”Krokjern” 6,24 ruplaa, kahdet isot pihdit ”stora Tänger” a’ 1,12 ruplaa ja 5 pienemmät a’ 25 kopeekkaa, putlausrautalapio ”Pudling jernspada”70 kopeekkaa, 3 hakkurirautaa sulatusta varten ”Huggjern för smältar” a’ 36 kopeekkaa, leka ”Slägga” 18 kopeekkaa, hakkuurauta englantilaisten tiilien käyttöön ”Stamp jern för förbrukan engelsk Tegel” 35 kopeekkaa ja rautalapio ”Jernskyffla” 10 kopeekkaa.

Omaisuus yhteensä 20 ruplaa.

XIV Malmiuuni

Sieltä löytyivät isot pihdit ”stor tång” 22 kopeekkaa ja 16 pienempää, 7 rautaseivästä ja koukkua ”Störar och krokar” 4,48 ruplaa, leka, koukkuja ja lapioita, isot meisselit ”större Meisel” 35 kopeekkaa, 2 rautasauvaa valsausta varten ”jernstörar för Walsämnning” 2 ruplaa, kahdet vetovaunut ”Staggvagnar” a’ 1,50 ruplaa, leimausrauta ”Stempeljern” 10 kopeekkaa, 3 saavia ”Saår!” 30 kopeekkaa, 6 kannun eli 15 litran pata ”Gryta” sekä lapio ”Skyffel.

Arvo 13 ruplaa.

XV Valimo

Tämän laitoksen tuotevalikoima oli melko laaja. Alussa luetellaan ruukin vanhinten tuotteiden eli rautapatojen mallit. Niistä suurin oli 250 kannun vetoinen ja 8,40 ruplan arvoinen pata. Koska kannu oli noin 2,5 litraa, oli padan tilavuus 625 litraa. Muita patamalleja olivat 105, 73, 45, 30, 23, 18, 13, 13 ja 12 kannun padat. Viimeksi mainitun hinta oli 39 kopeekkaa. Esillä oli monien muidenkin esineiden malleja. Sieltä löytyi tuuletinmalli ”Fläktmodell” 70 kopeekkaa, soikea ja pyöreä paistinpannu yhteensä 25 kopeekkaa, silitysraudanmalli messingistä ”Stykjernsmodell af mesing” 2 ruplaa ja samanlainen malli takoraudasta 20 kopeekkaa, silitysuunin malli takoraudasta ”strykugns modell af tackjern”2 ruplaa, viskuukoneen pyörän malli messingistä ”Kastmaschinshjul model af messing” 3,28 ruplaa, yhteensä 16 muottiruukkua ”Formkrokar” ja 3 messinkistä ”Stiktare?”, Muista pannun malleista mainittakoon pannukakkupannun malli ”Pankakspanna modell” 15 kopeekkaa ja lettupannun malli ”Plättpanna model”.

Muita tuotemalleja oli ”Rånjern” 10 kopeekkaa, kaakeliuunin ovi ”Kakelugnsdörr” 40 kopeellaa, kaakeliuunin pellit sekä ruotsalainen että venäläinen malli ” Svensk kakelugnsspjell” ja ” Ryska kakelugnsspjell”, kolmereikäinen liesihella ”trehålig Spishäll” ja myös kaksireikäinen vastaava malli. Jälkimmäisten painot olivat noin 5 leiviskää eli yli 40 kiloa ja hinta yhteensä 3,15 ruplaa, kaksi huhmarta ”Mortlar” a’ 10 kopeekkaa ja kaksi kolmijalkaa ”Trefötter” 20 ruplaa.

Takorautaisia patapulloja ”Grytflaskor” ja niiden hanoja ”Kran” löytyi monen kokoisia. Suurimman 250 kannun eli 625 litran vetoisen hinta oli 10 ruplaa eli kahden lehmän hinta. Sen hana maksoi 5,10 ruplaa. Pienempi 73 kannun vetoinen pullo hanoineen oli hinnoiteltu 14,05 ruplaksi. Vastaavia eri kokoisia pulloja löytyi 99 ja niiden hanoja 106, jolloin näiden yhteishinta kohosi 111,45 ruplaan. Lisäksi mainitaan 7 ”Trelatspans flaskor?” ja niiden hanat kokonaishinta 4,50 ruplaa.

Varastoista löytyi 13 pienempää liesihelloja ”Spishällar” a’ 25 kopeekkaa, 19 kaakeliuuninpeltiä ”Kakelungsspjell”a’ 25 kopeekkaa, tela eli valssi ”Wals” 4,75 ruplaa, lieriö eli sylinteri ”Cylinder” 4,25 ruplaa, 30 ruplan arvoinen hana ”Kran”, puntarivaaka? ”Pyndarvåg” 1 rupla ja silitysuuni ”Strykugn”1,25 ruplaa.

Muista rautatavaroista mainittakoon kahdet takkirautaiset vaunut ”Tackjerns vagnar” a’ 4,40 ruplaa, 5 viilaa ”Filar”, rautapihdit, 8 rautalapiota ”Jernskyfflar” a’ 10 kopeekkaa, rautakoukkuja ”jernkrok”, 6 taottua rautakaappia? ..? ”Jernskänken smidda” a’ 1,65 ruplaa ja 6 pienempää metallivaluineen ”metall gjuting ” a’ 40 kopeekkaa, 11 meisseliä ”Meislar” 22 kopeekkaa, 21 muottikauhaa ”Formslefvar” ja samoja yhteensä 26 pienempää mallia, kaksi nostomallista rautaruuvia ”Jernskrufvar all lyfta modell” , kaksi rautarattia ”Jernkrattor” a’ 20 kopeekkaa, 5 rautahakkua, 4 kynttilänjalkaa, messinkiset ja rautainen seula ”Såll”, kirves ”Yxa” ja kahdet 30 kopeekan hintaiset käsipalkeet ”Handpusta”.

Sangallisia ? ... ? patoja ”Skänkgryta” oli 5 – 105 kannun vetoisia. Näistä isoin maksoi 3 ruplaa ja pienin 5 kopeekkaa. Juomatynnyri rautavanteilla ”Drikstunna med jernband” oli 75 kopeekan arvoinen ja vanha vesiamme rautavanteilla ”Kar för vatten”, kaksi ämpäriä ”Ämbaren” a’ 20 kopeekka, saavi ”Så” 20 kopeekka ja yksi kiulu ”Stäfvor” a’ 10 kopeekkaa.

Omaisuutta yhteensä noin 300 ruplan arvosta.

XVI Takovasaralaitos (alasajettu)

Tähän sisältyi kaksi isoa takorautavasaraa a’ 10,50 ruplaa, 7 takorautaista alasinta ”Städ” a’ 4,25 ruplaa, eri kokoisia rautatankoja, 2 hylssyä tai helaa ”Hylsar” a’ 1,60 ruplaa ja ruuviavain ”Skrufnyckel” 20 kopeekkaa.

Arvo yhteensä 59 ruplaa.

XVII Hienosepän - eli lukkosepän paja

Siihen kuului mm. 3 hienosepän alasinta ”Klenssmedstäd” a’ 1,80 ruplaa, orsialasin ”Sparrstäd” 2 ruplaa, kaksi takorauta-alasinta a’ 1,20 ruplaa, sakset, 18 niittivasaraa ”Sänkhammar” a’ 10 kopeekkaa, 34 erilaista vasaraa, 5 silotusvasaraa ”Sättshamrar”, 11 käsivasaraa ”Hand Hamrar” a’ 10 kopeekkaa, 7 lekaa eli moukaria, 15 niittirautaa ”Nageljärn”, 20 hohtimet ”Tänger” a’ 20 kopeekkaa, 25 kopparautaa? ”Domjern” a’ 4 kopeekkaa, 3 hiililapiota ”Kolskyfflar” a’ 10 kopeekkaa , tulkki ”Tolk” 5 kopeekkaa, viiloja, hiomakiviä ”Slipstenar” ja hevosenkengitysvälineet ”för Hästskoning” ehkä vasara, pihdit ja kavion työstörauta.

Omaisuutta yhteensä 28 ruplan arvosta

XVIII Mallityöpaja

Täältä löytyi monenlaista tavaraa, kuten 16 sorvirautaa puun sorvaukseen ”Svarfjern” a’ 6 kopeekkaa, yksi 15 ruplan arvoinen rautainen ”Forsättaren, jern” ja yksi pienempi puuta varten, 18 talttaa ”Stämjern” a’ 12 kopeekkaa, 3 porankahvaa ”Borrskaft” poranteriä varten 3,35 ruplaa, tankoharppi ”Stångcirkel”, ”Rundcirkel” 40 kopeekkaa , kaksi ”Dragcirklar” a’ 20 kopeekkaa, 17 puolipyöreää kourutalttaa ”halfrunda Hålljern” a’ 18 kopeekkaa, 18 rautakankia ”Stångjern” a’ 12 kopeekkaa ja 4 kansiterää ”Lochbett” a’ 15 kopeekkaa.

Sahoja oli useita tyyppejä, kuten 5 käsisahaa ”Handsåg” a’ 30 kopeekkaa, pistosahoja ”Sticksågor” ja justeerisaha ”Justersåg” 1,50 ruplaa. Muuta tavaraa oli 4 vannerautaa” Bandjern” a’ 10 kopeekkaa, kaksi kirvestä, 5 viilaa, kaksi raspia, kaksi peukalovartta? ”Tummstockar”, kaksi ruuvia, rautakulma ”Jernvinkel” , meripihdit? Haftång”, mitta ”Ritmått” ja kaksi erikoispannua ”med diglar” a’ 50 kopeekkaa.

Puuesineiden tekoa varten löytyi parempi höyläpenkki ” Hyfvelbänk” 3,70 ruplaa ja kaksi huonompaa a’ 75 kopeekkaa. Lisäksi oli monia erikoishöyliä, kuten ”Tand ”, ”Hålk ”, ”Karmits” , ”Spunt”, kannu”Krus”, ”Dörrfyllnins”, harja ”Skrubble” , tela ”Vals” ja reunahöylä ”Kanthyfvel”. Viimeksi mainitun hinta oli rupla, joten se oli arvokkain. Erikoiselta tuntuu ”Dörrfyllnins hyfvel”, jolla lienee tehty oven kuviointeja.

Sekalaisia tavaroita olivat 8 isompaa ruuvipuristinta ”Skruftvingar” a’ 10 kopeekkaa ja 15 pienempää samanhintaista ruuvipuristinta , kulmia ”Vinklar”, vuoluveitsiä? ”Tälgknifvar”, kovasimia ”Brynstenar”, raspikiviä ”Rifsten med löpare” 30 kopeekkaa, 2 isoa hiomakiveä ”Slipstenar” a’ 1,50 ruplaa, ratit ratti ”Bluktrattar” , hiilihankoa ”Eldgaffel”, kolme isoa ruuvipenkkiä ”Skrufstycke” a’ 10 ruplaa ja yksi pienempi 1,50 ruplaa, alasin ”Städ” 3 ruplaa, 4 hohtimet ”Tänger” a’ 20 kopeekkaa, iso harppi? ”Rundcirkel” a’ 80 kopeekkaa, iso kierreläppä ”Gengklappa” 5 ruplaa, 15 uutta kierretappeja ”Gengtappa” a’ 50 kopeekkaa, 12 paria ”Gengbackar” a’ 25 kopeekkaa, 8 kierreterästä ”Gengstål”, kaksi isompaa viilanavainta ”Filklafver, större” a’ 60 kopeekkaa.

Englantilainen poranvarsi ”engelskt Borrskaft” 1,50 ruplaa, kolme tavallista poranvartta a’ 35 kopeekkaa, pora 1,70 ruplaa, 30 valuteräksistä poraa ” Borrar af gjutstål” 6,84 ruplaa, ”Centrum borr”, ”Borrställning” 1,80 ruplaa, sorviterästä ”Svarfstål”, ”Svängjern”, kulmamitta ”Jernvinklar”, suoramitta ”Jernlinealer” , puristuspihtejä ”kniptänger”, englantilainen ruuviavain ”Engelsk skrufnyckel” 1,20 ruplaa, 8 tavallista ruuviavainta a’ 25 kopeekkaa, rautasaha ”Jernsåg” 1,50 ruplaa, 28 valurautaista meisseliä a’ 11 kopeekkaa, 3 rautaista ruuvipuristinta ”Jern skruftvingar” a’ 35 kopeekkaa, isot rautasakset ”Jernsax” 2,40 ruplaa sekä kaksi pienempää 1,20 ruplan ja 1 ruplan hintaiset.

Kolmet raudan höyläysterät ”jern hyflingsbet” yhteensä 7 ruplaa, vasarahakkuri ”Hammar stampar”, lekoja, 11 vannevasaraa ”Bandhamrar”, 37 keskisuurta viilaa ”Filar” 9,25 ruplaa, 3 kuparista juotoskolvia ”Lödkolfar af koppar” a’ 25 kopeekkaa ja rautainen kynttilänjalka ”Ljusstake”.

Yhteisarvo 182 ruplaa

XIX Mylly

Sieltä löytyi 3 rautasauvaa ”Jernstörar” 1,05 ruplaa, 2 lekaa ”Släggor” 30 kopeekkaa, 10 kivihakkua ”Stenhackor” 1 rupla ja yhteensä 19 pienempää kivihakkua 83 kopeekkaa, mällirauta ”Bussjern” 30 kopeekkaa, ruuviavain ”Skrufnyckel” 15 kopeekkaa, rautalapio ”Jernspade” 20 kopeekkaa, kapanmitta ”Kappsmåt” 10 kopeekkaa ja yksi säkki ”Säck” 15 kopeekkaa.

Arvo vain 3,93 ruplaa

XX Sahalaitos

Vuoden 1840 tienoilla valmistunut saha lienee sijainnut Juankosken itärannalla (Forsberg). Varastosta löytyi 3 000 redusoitua tolttia lankkua ja lautaa arvoltaan 4 500 ruplaa. Redusoitu toltti vastasi 12 kappaletta 1 tuuman paksuista, 11 tuumaa leveää ja 12 jalkaa pitkää lautaa (Forsberg). Sahatukkeja oli hankittu 39 790 kappaletta a’ 30 kopeekkaa eli 11 934 ruplan edestä. Lisäksi löytyi 150 tolttia muuta lautaa arvo 45 ruplaa.. Edellisen varallisuuden yhteissumma oli 16 482 ruplaa. Sahalla lienee kuitenkin ollut toinenkin osakas edellä mainittu kauppaneuvos Backman, koska ruukin osalle em. summasta tuli puolet eli 8 241 ruplaa.

Sahatavaran kuljetusta varten löytyi kaksi suuri lankkuvenettä a’ 12 ruplaa ja 11 pienempää lankkuvenettä a’ 10 rupla. 3 pientä venettä a’ 2 ruplaa, vanha purje ”Segel” 3 ruplaa, kuomukärryt vanhoilla pyörillä ”Kurer kärra med gamla hjul” 8 ruplaa, 6 työkärryä a’ 7 ruplaa, kaksi rautavahvisteista työrekeä ”arbetssläder jernbeslogna” a’ 1 rupla, edellisiä yksi vanha 0,50 ruplaa, 9 leiviskää eli noin 76 kiloa rautaa a’ 20 kopeekkaa, 4 leiviskää sinkkiä a’ 8 ruplaa, 309 vanhaa venehakaa ”Båtshakor” a’ 6 kopeekkaa ja 70 uudempaa a’ 7 kopeekkaa.

Messinkiä oli 12 luodin ”Ld” harkkoja 10 kappaletta eli 50 ruplan arvosta, kaksi paria kynttilänjalkoja ”Ljusstakar” a’ 35 kopeekkaa, 4 vanhaa puuvillaverhoa ”Bomullgardiner, gamla” a’ 10 kopeekkaa , 16 talikynttilää ”Talgljus” 16 ruplaa!, pieni malmikello ”Malmklocka” 60 kopeekkaa, vanha kattila ”Kittel, gammal” 15 kopeekkaa, yksi pari pieniä vaakakuppeja ”små Vigtskålar” 50 kopeekkaa, pieni kahvipannu ”kaffepanna” 50 kopeekkaa, 3 paria kahvikuppeja a’ 5 kopeekkaa, teekannu ”Thekanna” 10 kopeekkaa, vihreäksi maalattu vesitynnyri ”grenmålad vattentunna” 1,50 ruplaa ja vesisammio”Vattenkar” 50 kopeekkaa.

Huonekaluja löytyi yksi piironki ”Birong” 1 rupla, seinäkello ”Väggur” 1 rupla, 8 pöytää a’ 50 kopeekkaa, kaksi ruokakaappia ”Matskåp” a’ 75 kopeekkaa, pulpetti 1 rupla, kaappi laatikoilla ja hyllyillä 1,50 ruplaa ja edellisen kaltainen pienempi 50 kopeekkaa. Tuoleja oli runsaasti. Näistä 20 kopeekan arvoisiksi hinnoitelluista oli 8 valkeaksi, 5 punaiseksi, 4 vihreäksi, 4 siniseksi ja 4 keltaiseksi maalattua. Keltaisen puisen sohvan arvo oli 70 kopeekkaa, kahden hengen vanha sänky 1 rupla, 4 yhden hengen sänkyä a’ 70 kopeekkaa ja 4 vanhaa puuvillaverhoa ”Bomulsgardiner” a’ 10 kopeekkaa.

Punnitsemista varten löytyi rautapuntari ”Jernbetsman!” 30 kopeekkaa, yksi pari punnuskuppeja ”Vigtskålar” 50 kopeekkaa, kaksi 4 luodin punnusta 6 ruplaa, kaksi 1 luodin 1,50 ruplaa, yhteensä 9 muuta punnusta, vanha vaa’an tasapaino”Vågbalance”, yhden tynnyrin mitta ”Tunnorsmåt 40 kopeekkaa, kapan ja puolen kapan mitat ”Kappsmåt ja kahdet messinkiset mittasakset ”Mätnings saxar” a’ 10 kopeekkaa, 4 merkitsemisrautaa kirjaimella S ”Merkjern med bokstaf S ”a’ 2 kopeekka sekä myös S – kirjaimellinen polttorauta ”Brännjern” 2 kopeekkaa.

Sahan varusteisiin kuului myös yksi käsikäyttöinen paloruisku ”Brand handspruta” 5 kopeekkaa, 9 rautaseivästä ”Jernstör” a’ 40 kopeekkaa, 6 vasaraa ”Hammar” a’ 10 kopeekkaa, huono leka ”Slägga” 15 kopeekkaa, pata 10 kopeekkaa, 10 rautalapiota a’ 20 kopeekkaa, sahakoura? ”Sågnef” 100 ruplaa, 5 viallista justeerisahaa ”Justersåg” 2,50 ruplaa, 5 pistosahaa ”Stacksåg” a’ 1 rupla, 50 sahanterää ”Sågblad” a’ 1 rupla, 15 uudempaa sahanterää a’ 1,50 ruplaa, 10 vanhaa hakkuukirvestä ”Huggyxar” a’ 20 kopeekkaa, iso pora 50 kopeekkaa, 7 pienempää poraa a’ 20 kopeekkaa, 5 jääturaa ”Isbilar” a’ 20 kopeekkaa, kaksi sorkkarautaa ”Kofötter” a’ 10 kopeekkaa, sorvipihdit ”Svarftång” 10 kopeekkaa, hakkuurautoja ”Huggjern”, höyliä, hiomakiviä ja saumakirves? ”Skarfyxa”20 kopeekkaa.

Sahalle oli eksynyt myös 16 vuoriporaa ”Bergborrar” a’ 10 kopeekkaa, 5 hiilikoukkua ”Kolkrokar” a’ 50 kopeekkaa, 7 hiilihankoa ”Eldgafflar” a’ 10 kopeekkaa, kaksi lataustukkia kahdella vähemmän neuloilla kiinnitettyä ? ”Laddstocker med 2 mindre nålar” a’ 5 kopeekkaa, 12 ”Varpankane?” a’ 1,25 ruplaa, 800 luotia rautaa ”Skratjern!” a’ 20 kopeekkaa, 113 luotia takorautaa”Tackjern” 1,30 ruplaa, 6 käytettyä puutavaraa ”Trassar” a’ 6 ruplaa, 762 syltä ”ffamnar!” samaa tavaraa arvo 18 ruplaa ja vielä lisää 230 syltä pätkittynä ”stumpar” 6 ruplaa.

Pajatavaroista mainitaan 7 sepänpihtiä ”Smedjetånger” a’ 20 kopeekkaa, kaksi lekaa ”Släggor” a’ 40 kopeekkaa, palkeet ”Pust” 50 kopeekkaa, 3 vasaraa ”Hammar” a’ 10 kopeekkaa, 18 meisseliä a’ 2 kopeekkaa, 3 naulalautaa ”Spikbräde” a’ 5 kopeekkaa, raaputuslevy? ”Srafskiva” a 15 kopeekkaa, sama pienempi 10 kopeekkaa ja vielä avain ”Nyckel” 6 kopeekkaa, kaksi painorautaa? ”Sänkjern” yhteensä 10 kopeekkaa, rautainen kädensija ”Jernnäf” 20 kopeekkaa ja hiomakivi kädensijalla ”Slipsten med jernnef” arvo 1 rupla.

Vielä luetellaan 5 hakkuria tai petkelettä ”Stampar” a’ 2 kopeekkaa, ruuviläppä avaimella ”Skrufklafva med nyckel” 30 kopeekkaa, hyväkuntoinen sepänalaisin ”Smedjestäd i skick!” 2,50 ruplaa, huonompi alasin 50 kopeekkaa, vanha rikkinäinen viila ”Fil” 10 kopeekkaa, kaksi sahaviilaa ”Sågfilar” a’ 10 kopeekkaa, vanha nelikulmainen viila ””Fyrkantigfil” 20 kopeekkaa, murtunut litteä viila ”flat afbryta” 20 kopeekkaa, kaksi pyöreää viilaa ”rund Filar” a’ 5 kopeekkaa ja rautasakset ”jernsax” 75 kopeekkaa.

Omaisuutta yhteensä 9 017 ruplan arvosta

XXI Siikajärven tila

Ruukki oli hankkinut Säyneisten Siikajärveltä tilan rakennuksineen. Tilalla harjoitettiin maataloutta, mutta tarve-esineiden perusteella siellä oli muutakin toimintaa. Talon tavaroista mainitaan aluksi tärkein eli 8 ruplan arvoinen ruokakello ”Matklocka”. Sillä kutsuttiin tilan väki pelloilta syömään tai kahville. Seinällä tikitti pieni 25 kopeekan hintainen seinäkello ”Wäggur”. Lisäksi talossa oli kaksi kynttilänjalkaa, neljäsosa kannun mitta, suppilo ”Tratt” 4 kopeekkaa, vesikauha ”Vatenskopa” 5 kopeekkaa, kaksi lyhtyä ”Lykter” 30 kopeekkaa, kynttilänjalka ”Ljusstake” 10 kopeekkaa.

Talon huonekaluista oli lueteltu mm. punaiseksi maalatut kaappi ”Skåp rödmålad” 50 kopeekkaa, kaksi pöytää ”Bord” toinen 10 kopeekan ja toinen 50 kopeekan ja kaksi tuolia 40 kopeekkaa. Kotieläimistä oli mainittu vain 3 lypsävää lehmää ””mjölkande Kor” 15 ruplaa. Karjataloutta varten oli silppukone ”Hackelsemachin” 1 rupla, 15 lehmänkelloa ”Koskällor” 75 kopeekkaa, kannellinen punaiseksi maalattu maitosaavi ”Mjölksa med lach” 15 kopeekkaa, 85 maitopyttyä ”Mjölkbunkar” 4,25 ruplaa, 4 maitokauhaa ”Mjölkslefvor”, vanha kirnu ”Kärna gammal” 10 kopeekkaa. Muita taloustavaroita löytyi 5 puukauhaa ”Trädslefvar”, kaksi puutuoppia ”Trädstop”, 7 puuvatia ”Trädfat”, 5 voirasia ”Smöraskar”, 18 puulusikkaa ”Trädskedar” ja vielä 4 maalattua lusikkaa, 3 tuohikoria ”Näfverkorgar” 9 kopeekkaa, 6 saavia ”Såar” 60 kopeekkaa, 4 ammetta 1 rupla, 6 juomatynnyriä ”Drikstunnor” 1,80 ruplaa sekä vesikauha ”Wattenskopa”.

Ruokailua varten löytyi kaksi suurempaa lautasta ”större tallrikar” 10 kopeekkaa, kolme pienempää 9 kopeekkaa, juomamuki ”Dricksmugg” 5 kopeekkaa ja kaksi juomalasia ”Drickglas” 5 kopeekka sekä pari pöytäveitsiä ”Bordsknefvar” 5 kopeekkaa. Nautittavaksi oli valmistettu 1,5 kannua eli lähes neljä litraa paloviinaa "Bränvin” 75 kopeekkaa ja tietenkin paloviinapannu hattuineen ja piippuineen 9 ruplaa. Viinan kaatamista varten oli hankittu 1,5 luodin painoinen takorautainen suppilo eli ratti? ”Skrat”. Kahviakin keitettiin ainakin joskus, sillä talossa oli yksi pieni kahvipannua ””liten kaffepanna” 15 kopeekkaa, yksi pari kahvikuppeja ”kaffekoppar” 5 kopeekkaa, kahvimylly ”Kaffeqvarn” 30 kopeekkaa, kermanekka alustoineen ”Grädsnäcka” 3 kopeekkaa, kolme suurta kivivatia ”Stenfat” 15 kopeekkaa ja 5 pienempää 15 kopeekkaa. Sielunravintoa edusti vanha saarnakirja ”gammal Predikbok” arvoltaan 25 kopeekkaa sekä käytössä kulunut uusi testamentti ”Nya Testamente söndrig” 10 kopeekkaa.

Padoista suurin veti 250 kannua eli 625 litraa ja hintakin oli 6 ruplaa. Lisäksi löytyi 14, 9 , 5 ja 2 kannun padat. Viimeksi mainitun hinta oli 15 kopeekkaa. Kannun tilavuus oli 2,5 litraa. Kolme isoa kolmijalkaa ”Trefötter” 1,50 ruplaa ja vielä yksi pienempi, yksi ruokapannu ”Rättpanna” 25 kopeekka ja paistinpannu rautapellistä ”Stekpanna af jernplåt” 15 kopeekkaa, 3 tuohikonttia ”Nafverkontar ” 30 kopeekkaa.

Muita rautatavaroita olivat 3 rautaseivästä ”Jernstörer” 77 kopeekkaa, vanhat kärrynakselit ”Käraxel” 40 kopeekkaa, kaksi vaakalautaa rautakettingeillä ”Wågbräder med jernketting” 40 kopeekkaa, ” 4 raaputusrautaa ”Skratjern” 1,20 ruplaa, 3 vanhaa oksakirvestä eli vesuria ”Qvistyxor” 15 kopeekkaa, yksi erikoiskirves ”Grannesyxa” 10 kopeekkaa, 5 kapan mitta ”fem kapps mått” 50 kopeekka ja vanha pienempi kapanmitta , rautainen puntari ”Jernbetsman!” 50 kopeekkaa, vanha puntari ”gammal Tradbetsman!” 5 kopeekkaa sekä uusi ja vanha seula ”Såll”. Tuntemattomia tavaroita olivat 6 ”Stäckar af fyrskäft” 90 kopeekkaa. Kappa lienee tähän aikaan ollut 5,5 litraa.

Puun käsittelyä varten oli talon varustuksissa saha ”Såg” 20 kopeekkaa, kolme vanhaa sahaa 6 kopeekkaa, 3 käsisahaa ”Handsågar” 75 kopeekkaa, porahöylä ”Sporhyfvell” 5 kopeekkaa, kädensijallinen pora ”Borskaf med borr” 25 kopeekkaa, rihvelihöylä ”Reffelhyfvell” 5 kopeekkaa, 3 hakkuuporaa ”Hyggborrar” ja koukkurauta ”Krokjen”. Sadonkorjuuta helpottivat 15 viikatetta ”Liar” arvo 2 ruplaa, 10 viikatteenvartta ”Liskaft”, 10 haravaa? "Refssor” 30 kopeekka ja 8 sirppiä ”Skäror” 32 kopeekkaa sekä pari käsikiviä ”Handsten” viljan jauhamista varten . Hakkuvälineitä mainitaan 4 kirvestä ”Yxar” 1,20 ruplaa, 3 vasaraa ”Hamrar” 12 kopeekkaa , 6 hakkuria tai petkelettä ”Hackor” 20 kopeekkaa ja kaksi jäätuuraa ”Isbilar” 30 kopeekkaa. Jotain tarkoitusta palvelivat 9 kääntö – eli koukkurautaa ”Wänd – eller Krokjern” 25 kopeekka, 5 ”Spellins grepar af jern” ja samoja 5 kappaletta ”krokad 3 greniga” molemmat hinnaltaan 50 kopeekkaa ja 6 paria ”Rankor” 60 kopeekkaa..

Peltojen tai kaskien muokkausvälineitä olivat 3 peltoauraa ”Åkerplogar” 1,20 ruplaa, kaksi kaskiauraa ”Svedjeplogar” 60 kopeekkaa ja yksi ristiaura ”Ristplog” 15 kopeekka ja 7 vanhaa rautalapiota. Tilan koneellistuminen oli jo päässyt alkuun, koska sinne oli hankittu sekä silppu – että viskuukone ”Hackelse machin” ja ”Kastmachin”. Edellisen arvo 1 rupla ja jälkimmäisen 6 ruplaa. Kesäkuljetusta voitiin hoitaa kahdella rauta-akselein varustetulla kärryllä arvo 8 ruplaa. Reet kuluivat tietenkin tilan vakiovarusteisiin. Löytyi kaksi vanhaa rautalaitaista ajorekeä ”gamla åkslädar med jernstänger” 2,40 ruplaa, kaksi uutta kivirekeä ”Sten släpnings slädar”1,40 ruplaa, kaksi paria reenrautoja ”Slädjern” 1,50 ruplaa, pari kelkanrautoja ”Kälkjern” 10 kopeekkaa, 7 vanhaa halkorekeä ”Wedslädar”1,40 ruplaa. Lisäksi mainitaan, mitä sitten lienevätkään, 25 ”Koklaver” 2,50 ruplaa. Lisäksi menopeleihin kuuluvia tavaroita lienevät olleet 25 ”Koklafver” 2,50 ruplaa, 5 estekangasta? ”gammal Hindertyg” 50 kopeekkaa ja yksi ”Sedalk” 25 kopeekkaa.

Kalastusta varten oli 3 kaksisoutuista venettä 2,50 ruplaa, nuotta tarvikkeineen ”Not med varp” 20 ruplaa, 5 lahnaverkkoa ”Braxnöt” 1,50 ruplaa, särkiverkko ”Mörtnöt” 50 kopeekka ja 3 rysää ”Ryssior” 60 kopeekkaa. Sepäntavaroita olivat 3 paria lukkosepän pihtejä ”Klensmedstänger”, naulaustuoli ”Spikstol”, puolipyöreä viila ”Halfrund fil” ja 2 hiomakiveä rautakahvoilla. Lehmät lienee pantu lihoiksi, koska aitassa oli 3 valmista (parkittua) ruskeaa nahkaa ”beredda brun Huder” 6 ruplaa, 24 muokkaamatonta vasikannahkaa ”obereda kalfskinn” 2,40 ruplaa ja 10 lampaannahkaa ”fårskinn” 1,50 ruplaa. Kuten edeltä nähdään, arjaa tämän luettelon mukaan oli niukasti. Siitä löytyi vain 3 lypsävää lehmää a 5 ruplaa! Yhtään hevosta ei mainita! Kuitenkin siellä oli vanha kirnu, maitopulloja, 85 maitopyttyä ym. maidontuotantoon viittaavaa esineistöä. Siten tilan lehmäluku on aikaisemmin ollut huomattavasti suurempi. Kärryjen ja rekien veto ilman hevosia tuskin onnistuisi. Tilan eläimet on siirretty ilmeisesti muualle tai niitä ei inventoitu lukumäärältään täysimääräisinä. Kuitenkin siellä olisi pitänyt olla samana vuonna 9 hevosta, 37 lehmää, joista 28 lypsävää, 28 lammasta, 8 sikaa ja 8 ankkaa (Forsberg s. 125).

Irtaimiston arvo oli 140 ruplaa eli noin 28 lehmän arvo.

XXII Ruukin saatavat

Moni paikkakunnan talonpoika, torppari ja työläinen oli velkaa ruukille. Ensimmäisenä velkaluettelossa mainitaan torppari Paavo Riekkinen, joka lienee ollut kotoisin Säyneisten Siikajärveltä. Hänen velkansa oli mitätön 3,5 ruplaa. Myös useat Juankosken Vehkalahden asukkaat olivat velallisia ruukille. Näistä maittakoon lampuoti Erik Hirvonen sekä torpparit Juho ja Paavo Karjunen. Hirvonen asui aikaisemmin Wuotjärvellä, mutta muutti avioiduttuaan vaimonsa Anna Miettisen kotiseudulle. Ruukin työläinen torppari Pekka Sallinen oli myös käynyt ruukin kassalla. Wuotjärveläiset ruukin lampuodit ja torpparit olivat tulleet ruukin velallisiksi. Näistä mainittakoon lampuoti Pekka Airaksinen, torpparit Niilo ja Tahvo Airaksinen Hipanniemeltä, torppari Sakari Pasanen Lastuniemeltä, lampuoti Herman Pentikäinen Suuriahosta ja torppari Urpo Pentikäinen Kosken tilalta, torppari Pekka Räsänen Lastuniemeltä, joka lienee kuitenkin asunut Vinkinsaaressa. Entinen räätäli Gabriel Miettinen asui vaimonsa Maria Kekäläisen kanssa vuonna 1859 ruukin torpparina Wuotjärvi 10:ssä eli Hipanniemellä. Gabrielin velka ruukille oli noin 14 ruplaa. Kosken tilalla ruukin lampuotina asunut Matti Huovinen oli velkaa 16 ruplaa. Matin isä Matti oli vuonna 1850 kuollut veneeseen. Ruukin asukkaista velkaa olivat mm. räätäli Hillden ja hiilirenki Olli Olkkonen.

Nilsiän Keyritystä oli ruukin velallinen entisen lukkarin poika Jopi Horjander, joka myi vuonna 1813 veljensä Simon kanssa Haukimäen tilansa Puustisille. Ruukin velkoja oli wuotjärveläiselle talonpojalle Antti Leskisellä sekä torppareilla Pekka ja Iivari Leskisellä. Edellinen oli kuitenkin muuttanut pappilan tilalle Nilsiään. Velkoja löytyi myös lampuoti Rietu Leskiseltä, joka asui Hipanlahti numero 1:ssä eli Hipanhovin tilalla. Myös edellä mainitun tilan asukas torppari Pekka Viinikainen oli ottanut velkaa noin 51 ruplan arvosta. Pekka lienee asunut ns. Koohmäen itäpuolella, josta kartan mukaan nykyisin löytyy Viinikkalan autio. Entinen Wuotjärven asukas ruukin torppari Juho Matinpoika Toivanen oli ottanut 28 ruplan velan. Juho asui Nilsiän tilalla numero 18 eli Taatonniemellä, jonka nimi on kuitenkin muuttunut Peltoniemeksi. Juhon ukki Taavetti oli Leskisten vävy ja asui Joenniemen torpassa Leskelän tilalla. Ilmeisesti Juuan Kajoonkylästä oli Yrjö Tuononen ostanut jotain velaksi tai lainannut rahaa noin 12 ruplan edestä .

Monet ruukin läheisyydessä tai kauempanakin asuvat virkamiehet ja kauppiaat olivat ruukin velallisia. Huomattavin näistä lienee ollut Suomen ruukkien valvoja vuorimestari ”Bergmästare ” A. Rudbäck, jolla oli 89 ruplan velka. Velallisia kruununvouteja löytyi kaksi; Lagerstam ja A. Ahnger, kruununnimismiehet Waldeen ja Olsoni, kihlakunnantuomarit Forsten ja Nordenstreng, rovastit A. Hjelman , Johan Ottelin ja Lagus. Ensin mainittu oli Nilsiästä, seuraava Kaavilta ja viimeinen ilmeisesti Juuasta. Rovasti Ottelinin pojasta Ludvigista tuli ruukin isännöitsijä. Muita merkittäviä velaksi ottajia olivat Kaavin kanttori Sirelius, Nilsiän pastori Johan Melartin, maisteri Gustafsson, majuri Forsten, insinööri Durchman, entinen asessori ja maakamreeri ”forstmästar” C. Forsten ja apteekkari Brovall sekä ruukinpatruuna A. Tigerstedt. Kauppiaista velkaa olivat mm. Pelander, Montin, Franzen, Pauloff ja I. Fellman. Suurimmat velat olivat kauppias Haldakoffilla 829 ruplaa sekä ilmeisesti pastori ”Collega inferior” Jacob Zittingillä 887 ruplaa.

XXIII Sahan saatavat

Myös sahatavaraa oli otettu velaksi. Velallisia olivat monet lähiseudun talonpojat, kuten Heikki ja Rietu Rissanen Nilsiän tilalta numero 8. Erityisesti Korhosten suku oli käynyt ostamassa tavaraa velaksi. Rautavaaralta puuta oli hakenut Heikki Tiainen, Juuan Vaikosta Sven Pitkänen ja Iisalmen Sutelasta Lauri Laitinen. Virkamiehistä sahalla oli käynyt ostoksilla kruununvouti Olsoni ja papistoa edustaneet ”passessionaten” Carl Wendell sekä ”passessionaten” Adolf Kiljander. Jälkimmäinen oli luultavasti vuonna 1831 syntynyt Kaavin rovasti Samuel Kiljanderin poika. Sahatavaran ostajat näyttivät olevan suurimmaksi osaksi varakkaita talonpoikia, kuten Rautavaaran suojärveläiset Filip Korhonen ja Pekka Turunen tai Iisalmen haapajärveläinen Kalle Niskanen. Suurimmat velat olivat Martti ja Filip Korhosella 330 ruplaa ja Enok Lappalaisella 300 ruplaa. Edelliset Korhoset lienevät olleet uudisasukkaita Syvärinjärven itäpuolelta Keyritty 12:ssa ja Enok oli kotoisin Korpijärvi 8:sta.

XXIV Omaisuuden kokonaisarvo

Kun Jernberg oli summannut kaikki edellä olevat laitokset, oli omaisuuden kokonaissumma 138 440 ruplaa. Tästä oli poistettava vielä ruukilta saamamiehinä olleiden rahat. Suurimmat saatavat olivat Juankosken sahan osakkaalla wiipurilaisella Hackmannin kauppahuoneella 1 081 ruplaa, ruukinpatruuna ja entisellä sahan osakkaalla E. Längmannilla 321 ruplaa ja itsellään ruukinhoitaja Jernbergillä 733 ruplaa. Kun nämä saatavat poistettiin edellisestä kokonaissummasta, jäi ruukin omaisuuden arvoksi 135 946,42 ruplaa.

Perunkirjoituksen oli Jernberg allekirjoittanut Strömsdahlsin ruukilla 30. kesäkuuta 1859. Sen oli vahvistanut vuorimestari Alex Rudbäck sekä lautamiehet Sven Parviainen ja Juho Rissanen. Perinnöstä menevät köyhäinprosentit 173 ruplaa oli kuitannut nilsiäläinen rovasti A. Hjelman 28. marraskuuta 1859.

Lähdeteoksia: Nilsiän käräjien perunkirjoitukset.
10. joulukuuta 2011 / P. Pitkänen

Muita historian artikkeleita.