Liperin ja Pielisjärven asutuksesta vuosina 1614-1618

1. Pohjois-Karjalan asukkaista 1614 - 1618 (5.6.2012)

25 vuotta kestänyt verinen rajasota päättyi virallisesti vuonna 1595 Täyssinässä solmittuun rauhaan. Sodan aikana savolaiset ja karjalaiset tuhosivat molemmin puolin rajaseudun asutusta. Uusi sota alkoi jo noin 10 vuoden kuluttua. Nyt Ruotsi valloitti myös Inkerinmaan, Laatokan ympäristön ja Pohjois-Karjalan. Rauha solmittiin virallisesti vuonna 1617 Stolbovassa. Rajankäynti monine käänteineen kesti noin 3 vuotta. Niissä suomalaiset tutustuivat perinteiseen venäläiseen neuvottelutapaan (Arvi Korhonen). Samat perinteet näyttävät jatkuvan nykyisinkin mm. Laukaanjoen tehtaan fosforipäästöjen seurantajutussa, jossa suomalaiset tutkijat osoittivat suurta naiviutta. Jo ennen virallista rauhan solmimista Ruotsi verotti valloittamaansa aluetta. Veroluetteloita löytyy Pielisjärveä lukuun ottamatta vuosista 1613 - 1614 alkaen. Taisteluja Laatokan pohjoispuolella käytiin vielä kesällä 1614.

Pielisjärvellä oli sodan takia levotonta aina vuoteen 1616 saakka. Sieltä rajan taakse Repolaan muuttanut Maxim Räsänen poikansa Lukan kanssa organisoi väestön vastarintaa ja toi apuvoimia uuden rajan taakse jääneistä kylistä. Kuopiossa ja Siilinjärvelläkin vuonna 1611 tuhojaan tehneitä vihollisia takaa ajaessaan savolaiset joukot ryöstelivat Ilomantsia ja Liperiä. Nykyisiltä kartoilta löytyy monia seuraavissa luetteloissa olevia sekä henkilöihin liittyviä paikannimiä. Esimerkiksi Kolin pohjoispuolella sijaitsee korkea Räsävaara, jonka päälle kavutessaan Ahmanhiihtoon osallistujat joutuvat nousemaan lähes 200 metriä. Vaaran nimi liittynee vanhaan Räsästen sukuun.

1a. Liperin kylistä vuonna 1614

Vuonna 1614 Hans Prysin laatimat veroluettelot ovat vielä sota-ajan takia vajavaiset. Lisäksi karjalaiset nimet on ruotsinnettu käyttämällä "son"-päätettä. Monet nimet olivat olleet kirjurille ongelmallisia. Pogostat ja niiden kappelikylät oli jaettu starostakuntiin, joista usein näkyi starosta ja hänen avustajansa "solwanick". Liperin kappelikunnan starostana toimi Seppoi Dawidzson. Solwanickiä ei mainittu. Kappelikunnan kylät olivat: Särki Taipall, Sottkuma, Kondialax, Paihoila, Mönin wara, Sälcki wara ja Libelis.

Särki Taipalleessa eli Taipaleessa verotettavat olivat: Erto Keckoinen (Kerkoinen), David Kirckesson, Ondre Padersson, Riigoi Wasillsson, Hådar Mikifaarzson, Saawa Uljaskesson, Iwan Kiikanen, Iwan Laarisson, Siike Wasilansson ja Iwan Mechkallsson eli Iivana Miihkalinpoika. Sotkumassa olivat kirjoilla Timo Calintzoin, Jachim Kilcka, Riigoi Mesoicsson, Jeroi Usklasson, Jesper Harttikainen ja Mattyhei Mongsson. Kontiolahdella veronmaksajat olivat Iwan Drochkimsson, Hottke Husainen, Errotka Riigoisson, Michkall Hodersson ja Åndre Jyrgichsson.

Paiholassa asuivat Iwan Iwanasson, Ignaatt Paritzso ja Oxendra Zacharsson, Moininvaaralla Jacob Moinisson ja Selkivaaralla vain Spire Timosson. Liperinkylässä majailivat Iwan Ilckinen (tai Olckinen), Tridiach Isachzson, Tere Iwansson, Teppan Uljastkesson, Hodar Haamoinen, Danila Sechkainen, Mocki Iwansson Tarnain, Jacob Terosson, Miickall Terosson, Pedri Hochkasson, Demidre Sophonatzson, Michkall Bodilain, Trochima Hofvattzon, Olexa Michkallsson Myrain ja Pååll Pulckeinen.

1b. Lyhyesti muista Pohjois-Karjalan kylistä vuonna 1614

Tohmajärven starosta oli Michkall Toufwinen. Kylinä oli mainittu Cuttziala, Erttola, jossa asui mm. Hilippa Smedh eli Seppä, Riigoilax, Siicka järvi, Jouckola, Littilä, Kemmie, Gaurilan wara, Usi kylä, Warsilä, Huchti Lampi ja Ottskåla. Ilomantsin kappelin starostana toimi Mikitta ?Baroinen ja solwanickinä Iwan Musickainen. Kylät olivat: Conduniemi, Kowera, Kuus järvi, Eno, Songas, Megri järvi, Koider ja Wutkesen wara. Näistä Megrijärven kylä oli ainakin jo 1500-luvulla. Kiteen pogostan starostana toimi Mikitta ja solwanickinä Horin Mikifaaretzson. Kylinä mainitaan Hara järvi, Mulianla, Piimä lahti, Sorä lahti, Niini kumpu, Kitee, Kolitzolnan lahti, Jochkinan wara, Loukan wara, Seimä järvi, Calama, Ruifhetkä, Särki Siiriä, Mattkaselkä, Juricka järvi, Madri järvi, Costis niemi, Kumbu, Käse lahti, Totkuniemis, Uguniemis, Niuckala, Martinan saari, Ennicken niemi, Calattoma ja Latwa Syrjiä. Muutama paikannimi oli epäselvä.

1c. Liperin kylistä vuonna 1615

Pohjois-Karjalan veroluettelot olivat nyt niukat. Kappelikunnan starostana toimi edelleen "Suppoi Dawidzson". Särkitaipaleessa asuivat Ernoi Kerckeinen, Davidh Kirkesonn, Åndri Padersson, Riigoi Wasillsson, Hodar Mikifarsson, Saava Uljaskesson, Iwana Kiikainen, Iwana Laarisson, Siika Wasilansson ja Iwan Michkallsson. Sotkuman veronmaksajat olivat Timo Calinzoinen, Pedri Peduiockima, Jachun Kilcka, Riigoi Mesoison, Jeroi Uskalson, Jesper Harttickainen ja Mattyhei Mongsson.

Kontiolahden asukkaat olivat: Iwana Drochkimson, Hottki Husainen, Erricke Riigoison, Michkall Hodarson ja Åndre Jyrgison. Paiholaan oli kirjattu Iwan Iwanasson, Ignaatt Parirzson ja Oxendria Zacharson. Moiminvaaralla veroa maksoi vain Jacob Moimison sekä Selkivaaralla Spire Timoson. Liperinkylässä kirjoilla olivat Iwan Ilckinen, David Comradtson Såppoi, Trodineh Isachson, Tero Iwanson, Teppan Ulaskeson, Hodar Haamoinen, Danila Seechkainen, Mocki Iwanson Cardnin, Jacob Teroson, Michkall Teroson, Pedri Hoohkason, Demidre Soghanzson, Michkal Badilain, Drochkina Hovanson, Ålexi Michkallson Myrain (tai Miirain) ja Påwell Pulckinen.

1d. Liperin kylistä vuonna 1618

Kylien määrä oli nyt kasvanut ja veroluettelot tarkentuneet. Ruotsinkieliset "son"-päätteet oli nyt korvattu venäjänkielisillä "ieff"-liitteilla. Veroluettelon mukaan Liperin pogostassa luetellaan seuraavat "verokylät": Mickuieff Ostroff, Ala Libelis wolost, Kauhansalmi, Karpowa salma, Stepanoff nawolok, Susalmi, Lammi Nawolok, Orawansalo, Kombere, Särg Osero (Särkijärvi), Särgi Taibale (Särkitaipale), Kandoi kylä eli kirkonkylä, Käsämä, Sotkoma, Kondialahti, Paihåla Reka ja Selgäwara. Lopuksi mainitaan Kuhåsalon luostarin omistukset Pielisjoella, Wiinisilmän kylä Pielisjoen Patakosken alapuolella ja Johima (epäselvä) Pielisellä eräällä aholla. Kruunun kalastamoiksi oli kirjattu Pielisjoen Patakoski, josta saatiin lohta ja siikaa. Orivedellä kalastettiin syksyisin ja keväisin suurella ja pienellä nuotalla. Keväisin kalat kuivattiin ja syksyllä suolattiin. Kalastuspaikoiksi mainitaan Moisionpohja, Ruokolahti, Onkamajärvi, Ukonlahti, Tzitolahti, Nurmisaari ja Kurensalmi. Jälkimmäisistä kalastuspaikoista piti maksaa kalaveroa.

Mickuieff Ostroffassa mainitaan verotettavat Trofinko Fedothanpoika Pabeloff, Paritza Kuren autio, jota Trofinko viljelee sekä Timofei Romanoff Marfhieff. Ala Liperin volostissa asuivat Filipko Konthieff, Iwan Konthieff Mässy, Iwan Wasilanpoika Näfrieff, Osipko ja Samuilka Iwananpoika Iwatzoff ja Teppana Rotzalainen, Kauhansalmella Hotha Tiitanpoika Mantkieff, Stepan Onisimanpoika Mukanoff, Mihailko Sidorinpoika Putiloff, Mihailko ja Jakimko Terenthioff Wolkina, Griska Sochunoieff, Dorofii Hylsyeff ja Hoata Ondreiof. Karpovansalmella majaansa pitivät Danilka Iwananpoika Tzihkajeff, Gafeilka Nemtzin Kondia. Autioita eli veronmaksukyvyttömiä olivat Trofkima Satamiel, Pawila Madilain ja Carpa Höyhonen, joka asui ehkä Höytiäisen tienoilla. Juontuukohan Juuan Sihkajan nimi "Tzihkajeff":istä?

Stepanoff nawolokissa oli Stepan Uliaskoff ja Jakob Much, "Pepuärieff salma" (?Papurinsalmi) asuivat Mokei ja Waska Iwananpoika Tarnoff. Päppärissalmella majaili Stepan Nemtzin. Lehmänniemen asukkaat olivat Griska Pridanoff ja Terenthei Iwanoff Tarnoff. Suusalmella asuivat Jefeinko Jyrinpoika Ribroff, Semen Kuikoff ja Tiita Nemtzin

Lammin Nawolokissa asuivat mm Semen Hamuijeff, Dawidko Condrathieff Azoppo, Dmiteriko ja Iwan Fedethoff Tasapää, Treska Semenoff ja Rodion Prokofieff, Orawansalon ainoa tilallinen oli Pawelko Iwanoff Kirtzieff. Komberessa oli 5 tilan haltijaa: Iwan Fedoroff Kilkin, Olli Sälluieff, Marti Pölläieff, Pecki Piranoff ja Griska Nemtzin. Särkijärveltä löytyi Ondrei Pedrakoff, Iwan Mitrofanoff, Trafim Jäkimoff Kilkin, Gaffailka Terentheiff Weitzof, Griska Ilienpoika ja Tarasei Ofanasieff.

Särkitaipaleen talollisia olivat Dmiterko Leipkoff, Olexei Nemtzin Ludonosoff, Jakoff Climenthieff, Osipko Wasilieff, Fomka Petroff Kirhin, Pahomko ja Wasko Mutkin, Kipriän Terenthieff Leroff, Griska Waselieff ja Korpi Kyrön (Kyyrön) tila, joka oli autio. Lisäksi autiona oli erään Olexein ja edellä mainitun Griskan joku tila. Kirkonkylässä eli Kandoikylässä asui Fedor Mikiforoff Mudkai, Mathei Saherieff Låbröieff, Iwan Mihailoff Nafgeieff, Okulko Fedoroff Lesuieff, Fofana Nemtzin ja Fedor Nemtzin Päpäti. Kylän vanhan asukkaan Jesper Hartikaisen tila oli autio. Sitä viljeli Iwan Mihailoff. Äsken tullut asukas oli Pauila Maximoff Kirkinen.

Käsämän asukkaita oli Wolk Wlasieff, Wasilei Swiinin, Laffaika Nemtzen, Petra Peitzuhi sekä Iwan Lauroff. Sotkumassa asui Petra Paterkieff, Lariwon Ondreinpoika Lifkoff, Piminä Jäkimoff Kilkin, Orthenei Grigorieff Näsieff, Timofeiko Kaliinoff Hafulka. Autiot olivat Jepsse Rigonpoika Isalein ja Mikifara Hööhö. Kontiolahdella tilan omistivat Melenthei Ondreiff Jyrgioff, Aniki Tzapathieff, Olexei Partz, Annikä Grigorieff Pöeli, Mariucko Fotkoff, Kasarin Hussoff ja Mihkeli Hodarinpojan leski, jonka tila oli autio.

Paiholassa veroa maksoivat Oxentriko Strihin ja Mihailo Mudianoff. Autioina olivat Iwan Gaffeiloff Hattu (tai Hartu), Mikafara Heidarinpoika Keisaka ja Ignat Paritza. Mattisenlahden asukkaat olivat Stepan Kitzerieff sekä autiot Davida Iwanoff Semtza ja Davida Iwanoff Marthieff. Selkävaaralta löytyivät Spiridenko Tounöieff ja Danilo Taohkoinen sekä joku autio tila. Kuhåsalon luostari omistuksia Pielisjoella autioina. Wiinisilmän kylä lähinnä Patakoskea alapuolella Pielisjoella. Jokima kunna Pielisessä eräällä aholla autio.

2. Pielisjärven kylistä vuoden vuonna 1618

Pielisjärven pogostan kylistä mainitaan Lieksa, Pangajärvi, Nurmijärvi, Stzuna, Sadiangon saari, Juga, Wåkon, Nuzniaxen, Yliwei joki, Weinsuu ja Hapajärvi. Lieksan asukkaista mainitaan Olexei Taraseinpoika Kirkkosaarella, Simana Rödzinen Rödztönniemellä autio tila ja Homa Timoskanpoika Rodzalainen "samalla sivulla", Rigo Iwanoff Sirtsiäinen "Sokolammilla". Papin asunto "Såkojoella" (vanha tila) autiona. Muita autioita olivat Wasila Kautonpoika Röngönen, Sahkari Kuismanen, Iwan Pedriinpoika ja Perfuusa Condrahief Smuikonen molemmat Kirkkosaarella sekä Jakajaisen tilat. Asiakirjassa mainitaan myös Kollehisen niemi, jolla asui Siso Halelienpoika Kollähin.

Pankajärvellä Jormana Teppanaisenpoika oli ottanut Nehwo Danilonpoijan autiotilan ja saanut 5 vuoden verovapauden. Muita veronmaksukyvyttömia tiloja kylässä oli Nauma Daniloffilla, Ahmosen Wasilalla ja eräs nimetön tila joen toisella puolella. Nurmijärven Jängönjoen varrella asui vanhastaan Hodari Ossronpoika. Stzunassa Jaudasen tila oli autiona. Sadiangon (Satjangon) saarella asui Kyrö Larinpoika, Trochko Erixienpoika Jeskanen ja Kauro Prokusinpoika, jonka tila oli autiona. Juuassa asui Hilippa Rigonpoika Niskainen, Ontho Pedrinpoika Wäinänen, Climo Teppananpoika Kyronen, Iwan Pririnpoika Wäinänen ja Iwan Achponpoika Hörskänen. Lisäksi mainitaan Kokin autiotila. Edellä luetelluista ainakin Niskanen oli lähtöisin Savon puolelta.

Wuokossa asuivat Era Ohwonosoff Ännähuinen, uudisasukas Iwan Wasilioff Kostkin, Wasilei Semenoff Marthioff, Ignata Jormosenpoika Pudro. Nuzniaxessa (Nunnalahti) oli merkitty Midro Hodarinpoika Hamanen, Lauri Liukunen, Iwan Pawilonpoika ja Ewerki Pawilonpoika Pulkilainen. Autioina olivat Jyrgi Wasilinpoika Wekasen, Tero Lörtzösen, Simana Karjalaisen, Koski Wajasen ja Simana Seppäisen, Malefien ja Wilgasen tilat. Yliweijoella (Vienjoella) asuivat Osip Wasilanpoika Abromunnucka, Efrim Simanof Wilonen ja uudisasukas Rigo Panhilanpoika Hörkänen. Autioina oli Ermeikä Wiljakaisen niemi, Jormo Pususen tila "eteläsivulla", Issacka Wiljakainen vanha tila, Martina Kuiwatzon "Jokilatvalla", Luka Kigunof Kuivasalmen alapuolella, Miehkali Öiitäisen Weinrannalla (Vienrannalla), joku pieni tila, sekä Homen Wiidasen vanha tila.

Weinsuun veronmaksajat olivat Wasila Ondreinpoika Lirtinen, Jausio Jakobinpoika, joka asui Kauro Puckosen tilalla ja Teppana Erichanpoika Rotzalainen. Autioina olivat Oxenefei Wirsun, Matti Muilonpoika, Olli Rotzalaisen, Ersimo Smuikosen ja Uljaskan tilat sekä pari pientä asuinpaikkaa. Haapajärveltä löytyi vain Exenthei Puroinen, jonka tila oli autiona (tulkinnut PP 5.6.2012).

3. Liperiläisten kapinallisten mellastus Juuan Kajoossa vuonna 1656

Vuonna 1656 Ruotsin kuningas Kaarle X Kustaan aikana ns. ruptuurisodan mainingit ulottuivat myös Pohjois-Karjalaan. Venäläiset yllyttivät Liperin pogostassa asuvan "kreikanuskoisen" väestön kapinaan. Nämä hyökkäsivät Kuopion ja Pielisjärven pitäjiin ryöstäen ja hävittäen taloja. Pielisjärvellä Wuotjärven itäpuolella ryöstelijät ottivat asukkaita kiinni ja vaativat heiltä veroleipää, viinaa ja muita elintarvikkeita. Nämä rosvot ”rosswonieskers” hyökkäsivät myös Kuopion eteläpuolelle Tuusniemelle. Siellä savolaiset tekivät eräästä karjalaisjoukosta paistia. Rosvot olivat majoittuneet yöksi erääseen taloon. He unohtivat vartioinnin. Kuopiolaiset sulkivat talon ovet ja sytyttivät sen tuleen.

Vihollisen hyökkäystä käsiteltiin vuonna 1657 Nurmeksessa pidetyillä välikäräjillä. Viranomaiset tutkivat erityisesti niiden asukkaiden toimia, joiden väitettiin olleen yhteistyössä liperiläisten kanssa. Vuoden 1656 Pielisjärven pitäjän verokatselmuksia pidettäessä oli tullut ilmi, että vihollinen oli vaatinut pielisjärveläisiltä veroleipää ”suhkari bröd” sekä muitakin veroja. Näitä muutamat talonpojat olivatkin maksaneet ilmeisesti hyökkääjien pelosta. Vuoden 1655 Pielisen pogostan kesäkäräjillä mainitaan, kuinka "suhkarileipää" oli vanhastaan, ilmeisesti Venäjän vallan - tai vuosien 1613 -1617 sotien aikaan, otettu Käkisalmen läänissä sotaväelle. Tätä tapaa päätettiin jatkaa ilmeisesti kreivi Pehr Brahen luvalla. Pielisjärvi kuului kreivin suureen Kajaanin Vapaaherrakuntaa. Venäjältä saadun voittomaan Karjalan pogostoissa oli käytössä ns. arvioverotus. Joka vuoden loppupuolella verovouti kiersi lautamiehiä mukanaan tutkimassa pikkutarkasti jokaisen talon varallisuuden, vuoden sadon ja muun mahdollisen omaisuuden. Siten talonpojan veromäärä voi vaihdella vuosittain huomattavasti. Tätä arvioverotusta vastaan kapinoitiin erityisesti nälkävuosien 1695 – 1697 aikaan.

Käräjillä pohdittiin, miten viholliselle maksetut suoritukset pitäisi ottaa huomioon edellisen vuoden veroja määrättäessä. Erityisesti tutkittiin Kajoonkylän asukkaan Timo Mikkosen mahdollista yhteistyötä vihollisen kanssa. Tämän väitettiin jopa toimineen rosvojen apurina. Mikkonen itse tunnustikin opastaneensa ryssät erään Risto Kärkkäisen luokse. Kärkkäinen asui Kajoon koillispuolella Palojärvenkylässä (3:s.118). Hänet löydetään käräjien lautamiesten luettelosta. Ryssät olivat kuitenkin pian tulleet samaa tietä takaisin Mikkosen taloon.

Mikkosen naapuriksi Kuopion Savilahdesta eli nykyisen yliopiston tienoilta oli muuttanut talonsa ja ilmeisesti myös omaisuutensa veroveloistaan menettänyt Pekka Taskinen. Hänen hevosensa oli joutunut (myyty) erään upseeri Brandtin omaisuudeksi, mutta hän oli poikansa kanssa ottanut sen luvatta takaisin ja tuonut sen mukanaan Kajoon. Mies asusteli nyt Juuassa nähtävästi kuopiolaisten viranomaisten tavoittamattomissa. Pekan poika Pekka Taskinen puolestaan nai Nilsiästä talonpojan tyttären Anna Luttisen ja muutti appensa tilalle. Kiinnostavaa on, että Käkisalmen lääniin eli Venäjälle pakeni 1600-luvun alkupuolella paljon sotaväkeen usein pakolla värvättyjä miehiä. Kun Iisalmi, Kuopio ja Pielisjärvi kaikki "pääsivät" kreivi Brahen Kajaanin Vapaaherrakuntaan, Brahe antoi karanneille sotilaille anteeksiannon "pardon". Sen mukaan he voisivat turvallisesti palata kotiseuduilleen. Näin ei kuitenkaan aina heti tapahtunut. Heitä pyrittiin pakkovärväämään sotilaiksi.

Taskinen kertoi olleensa ryssien takaisin tullessa viljapellolla. Hän oli heti hakeutunut piiloon läheiselle kaskelle. Sinne oli jo kätkeytynyt eräs toinen naapuri Matti Venäläinen sekä Johan Iwarssonin Savon puolelta kotoisin ollut renki Juho Kyröläinen. Johan Iwarssonilla Taskinen lienee tarkoittanut Savon pohjoisten pitäjien voutia Johan Iwarsson Kauhasta, joka asui Kuopiossa. Oliko tämän renki karannut Pielisjärvelle vai oleskellut siellä voudin toimeksiannosta? Kyröläisiä asui vielä 1670 - luvulla Kuopion kirkonkylässä ja Nilsiän Sänkimäessä. Johan Kyröläinen todella mainitaan Kuopion käräjillä 1650-luvun alussa. Matti Venäläinen oli todennäköisesti muutanut Kajoon Maaningan tienoilta.

Taskisen kertoman mukaan Venäläinen oli jostain syystä kuitenkin tullut esille piilopaikasta, mutta hän ja Kyröläinen olivat pysytelleet piilossa. Jonkin ajan kuluttua rosvot olivat, ilmeisesti Mikkosen antaman vihjeen perusteella, tulleet miesten piilopaikkaan. Nämä olivat hakeneet Kyröläistä, mutta tämä onnistui karkaamaan. Pekka Taskinen oli kertomansa mukaan otettu kiinni ja sidottu. Pekka kuitenkin onnistui vakuuttamaan ryssille, ettei hän ollut "sama mies", minkä jälkeen hänet oli päästetty irti. Siten kapinalliset olivat tavoitelleet vain Kyröläistä. Taskinen kertoi vielä, että samat ryssät olivat nylkeneet ja syöneet yhden lampaan. Nylkijä taisi olla Taskinen.

Mikkosen toinen naapuri Matti Kasurinen väitti, että Mikkosen poika Lauri olisi seurannut rosvoja, jotka olivat riistäneet häneltä 6 naulan (1,7 kg) painoisen kattilan, rautaisen liesikoukun, viitan ja turkin. Matti itse oli päässyt karkuun metsään. Lisäksi Kasurinen kertoi, ettei Mikkonenkaan ollut arvannut, että rosvot tulisivat samaa tietä takaisin kylään. Jotkut muut Mikkosen naapurit puolestaan kertoivat, että osa rosvojen ryöstämistä tavaroista olisi ollut tämän hallussa. Lisäksi Mikkonen oli antanut polttaa paloviinaa ryssille. Mitään ryöstettyjä tavaroita ei kuitenkaan ollut löytynyt Mikkosen hallusta, kun paikalle lähetetty rakuunaluutnantti Jaakko Matinpoika oli käynyt tarkastamassa talon. Kapinan jälkeen Liperi alkoi tyhjentyä kreikanuskoisista karjalaisista. Sekavien olojen takia sieltä löytyy vähän väestötilastoja ennen kuin vasta 1680 – luvulla.

Huom.! Kyröläinen lienee vanhaa karjalaista sukua. Edellä mainittiin, että jo vuonna 1618 Juukassa asui Climo Teppananpoika Kyrönen. Sadiangon saarella asui Kyrö Larinpoika. Pielisen kaakkoisrannalla sijaitsee kartan mukaan Kyyrönvaara.
10. helmikuuta 2009 ja 17. lokakuuta 2015/ Akkep Nenäktip

Lähteenä on ollut
1. Vanhat Kuopion ja Iisalmen käräjäoikeuden pöytäkirjat vuosilta 1647 - 1657
2. Savon historia osa II:1 / K. Pirinen sivu 393
3. Savon historia osa II:2 / V. Saloheimo sivu 159
4. Voudintilit Karjala vuosilta 1613 - 1618

Muita historian artikkeleita.