Nilsiän Puustis-suvusta alkuperästä
Osa 1
Puustisia muutti vuonna 1813 Iisalmesta Nilsiään, jossa heistä tuli varakas suku. Puustis - ja Fick-suvut kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Mistä Iisalmen Fickit ja Puustiset olivat kotoisin?
1. Fick-suvusta Sääminki Kosola. Se sijaitsee vajaa 20 km Punkaharjulta länteen
Vanhin tiedossa oleva Fick Maria haudattiin 1708 Savonlinnan Malmilla 70 vuotiaana eli synt. noin 1638.
1675 korpraali Jacob (tai Johan) Fick Sääminki Kosola korpraali ja rusthollari
1697 korpraali Olof Fick asuu 4 veromarkan tilalla Säämingin Kosolankylässä.
Se oli puoliksi verotila. Säämingin maaliskuun käräjät 1697 s.56
1707 kapteeniluutnantti Olof Fick Kerimäen syyskäräjät, 2. pso Catharina Nilsdotter. Poika Olof k. 1712.
1709 neljännes - tai majoitusmestari Carl Olofsson Fick Kerimäen kesäkäräjät
1731 Reinhold Johan Jacobsson Fick. Tämän äitipuoli jalosukuinen Maria Kristina (von) Burghausen Kerimäki syyskäräjät.
Kuoli 1766 Kosola leski Christina Maria von Burghausen 75 vuotta (s.1691), omainen luutnantti Fick. Sääminki Tynkkylä v. 1726 asui neljännesmestari
Reinhold Johan von Burghausen (olikohan sittenkin Fick ?). Vuonna 1724 Aholahden kartanossa asui kornetti Eric Johan von Burghausen, poika Herman Johan asui myöhemmin Maaningalla.
Christina Maria von Burghausen oli Eric Johanin sisar tai vanhempi tytär. Reinhold Fick oli ilmeisesti myös saanut luutnantin arvon.
1743 Pikkuvihan rauhanteossa 1743 rustholli jäi Venäjän puolelle.
1792 kersantti Fick Joroisten vuoden 1792 syyskäräjillä (sivu 1658) teloitetun everstiluutnantti G. F. Tigerstedtin omistuksia selviteltäessä.
Eräs Reinhold Fick löytyi myös Joroisista.
Carl Fick s. 1728 vapaaehtoinen sotilas Iisalmi Hernejärvi 1740 - luku, pso Judith Hiltunen
Lapsia: Katarina s. 1746, pso Elias Pustin Iisalmi, pka Nils 1746 , Carl Gustaf s. 1747 (sotilaaksi v. 1784 Iisalmi Sälevä), Johannes Adolf s. 1749
Carharina Sophia Fick s. 1734 asui 1750 - luvulla Leppävirralla, pso Mats Pustin, vihittiin 1757 Leppävirralla
Lapsia Iisalmi: Mats 7.12. 1773 ym.
Carl Fick korpraali s. 1749 - 1750 Leppävirralla, varusmestariksi Hernejärvi 1771, siis hyvin nuorena, sotilasrulla 1775.
Varusmestariksi järjestämisen taustalla saattoivat olla Järnefeltit tai kersantti Fick Joroisista. Asiassa on täytynyt olla mukana myös
Georgh Friedrich Tigerstedt, jolla oli määräysvalta vuonna 1771 sotilasasioissa Pohjois-Savossa.
Carl Fick eli Pustin s. 13.12. 1773 Nilsiän rippikirjat, 13.8. 1813 osti tilan Nilsiästä.
Pso Brita Häckin s. 1771
Eräs maininta Fick – suvusta löytyy vuonna 1707 Kerimäen syyskäräjien pöytäkirjasta (s.259->). Silloin kapteeniluutnantti Olof Fick käräjöi rusthollinsa rajoista Waran kylän asukasta vastaan. Mainitaan Riitaoja-Patotaipal sekä Johan Kosoinen. Vuoden 1709 Kerimäen kesäkäräjien pöytäkirjassa (s.261) mainitaan em. Olof Fick ja tämän poika neljännesmestari (qvartersmästare) Carl Fick. Carl oli saanut isältään 60 karoliinin velkaa rusthollari-isältä. Sen panttina oli ollut 40:16 karoliinin arvoinen hopeapikari. Velkaa jäi 21 karolinia.
Vuosi 1709 Sääminki Kosola: 3 majoitusmestari (tai neljännesmestari) Olof Fick ja vaimo. Pitänee olla Carl Fick!
(no 8756 s.1933)
Kerimäki – Sääminki syyskäräjät v. 1731 s. 471 Kosola: Reinhold Johan Fick riita rusthollin omistuksesta Lars Kososen kanssa. Oikeudessa Larssia edusti tämän poika Erik. Reinholdin äitipuoli jalosyntyinen Maria Kristina Burghausen (baltilaista von Burghausen sukua) oli myynyt Ryssän vallan aikaan Reinholdin ollessa vielä alaikäinen Lars Kososelle Kosolan kylästä. Rauhanteon jälkeen 8. elokuuta 1722 oli asiaa soviteltu ”till Lars Kåsoin afstådt Ficks faders och förfäders Rustholl”. Se oli 4 vm suuruinen ja puoliksi vero – ja puoliksi kruununtila. Nyt Reinhold Fick vaati Kososta eroamaan tilasta ja jättämään tämän Fickin isän perinnön hänen omaan hallintaansa.
Kosonen kertoi, että hänen isänsä oli rusthollin suhteen yhtä läheinen sukulainen kuin Fick. Hänen ukkinsa Jöran ja Reinholdin isä korpraali Jacob Fick olivat nähtävästi olleet naispuolisten sisarusten lapsia. Toisen appi Johan Simonsson (Kosonen) olisi omistanut rusthollin.
Tähän Reinhold vastasi, että Jöran Kososen ja Jacob Fickin etuoikeudesta rustholliin oli ollut sekä kihlakunnan – että laamanninoikeuden päätökset 22.- 23. kesäkuuta 1677 ja 17. heinäkuuta 1675. Niiden mukaan rustholli oli tunnustettu Jacob Fickin omistukseen. Irtain omistus oli jaettu asianomaisten jakomiesten avulla. Silti Erik Kosonen väitti, että rusthollin pitäisi jäädä Kososten omistukseen kun taas se Fickin mukaan oli hänen esi-isiensä perintötila.
Rusthollin maakirjat löytyivät ainakin aikaisemmin Lappeenrannan maakansliasta, mutta nyt siihen oli tullut joku muutos. Löytyi myös kuninkaan ohje kuluvalta vuodelta 8. 3. annettuna. Rusthollista oli myös sotilasviranomaisilla sanottavansa. Siten asiaa koskeva lausunto oli saatava sota- ja kamarikollegiosta Tukholmasta. Asia jäi kesken. Pikkuvihan rauhanteossa 1743 rustholli ilmeisesti jäi Venäjän puolelle. Eräs Kosola sijaitsee vajaa 20 km Punkaharjulta länteen eräällä niemellä.
Myöhemmin Fickejä löytyi 1700-luvulla enemmän Juvan tienoilta. Heitä asui myös Joroisissa ja Leppävirran Timolassa (Nils Fick ja poika Nicolaus). Sukunimi viittaa sotilasnimeen.
Rippikirjojen mukaan Iisalmella asui 1740-luvulla vapaaehtoinen sotilas Carl Fick, joka avioitui Partalasta kotoisin olleen Judit Hiltusen kanssa. Hernejärvellä asuvalle pariskunnalle syntyi vuonna 1746 tytär Katarina, vuonna 1747 poika Carl Gustaf ja vuonna 1749 poika Johannes Adolf. Sotilas
Carl Fick mainitaan mm. Huttusten perintöjen todistajan Wita by 31. Oct 1750 (Iis kär. 14.1.1751).
Carl Gustaf Fick avioitui vuonna 1746 ilmeisesti Sälevällä syntyneen Christina Heiskasen kanssa. Heille syntyi Sälevällä vuonna 1774 Anna Christina, vuonna 1776 Helena Kaisa, vuonna 1782 Hedvig ja vuonna 1785 Maria Elisabet. Jossain välissä lienee syntynyt poika Carl.
Carl Gustaf ja Christina kuolivat molemmat vuonna 1815 Sälevän koillispuolella Vehmasjärvellä tyttären Marian ja tämän puolison Henrik Malisen talossa. Carl Gustafin ikä oli 68 vuotta. Samana vuonna leskimies Carl Carlsson Fick avioitui Korpijärvellä Anna Heiskasen kanssa. Fickien tyttäriä avioitui mm. Ryhästen, Heiskasten, Ahosten ja Määttien sekä Huttusten kanssa.
Vanhin Carl Fick oli siis vapaaehtoinen sotilas. Poika Carl Gustaf värväytyi myös vapaaehtoisesti vuonna 1784 ruotuun numero 996, johon kuuluivat Sälevältä Matti Lappalainen ja Korpijärveltä Heikki Heiskanen ja Juho Juutinen. Entinen ruodun sotilas Olof Lip oli karannut edellisenä vuonna. Värväytyessään Carl oli 37 – vuotias, joten syntymäajassa ei ole ongelmia.
Hernejärvellä Fickien ja Puustisten tiedetään asuneen varusmestareille annetulla tilalla Hernejärvellä. Varusmestarin puustelli perustettiin 1600-luvun lopussa. Varusteita säilytettiin myös kirkossa. Kun Iisalmen kirkko paloi 1699, siinä tuhoutui sotilaiden varusteita ja musketteja. Ensimmäisenä varusmestarina toimi Johan Haka 1600-luvun lopulla. Ainakin jo 1750-luvulta lähtien Hernejärven puustelli oli ”läänitetty” Ruotsin kautta Saksasta tulleelle Järnefeldtien sotilassuvulle. Sukuun kuuluu taiteilija Eero Järnefeldt ja säveltäjä Armas. Myös Nilsiän Puustis-suvusta löytyy paljon laulu – ja soittotaitoisia!
Seuraava korpraali ja varusmestari Carl Fick on ilmeisesti eri sukuhaaraa!
Miten Carl Fick "pääsi" varusmestarin tilan asukkaaksi? Vuoden 1775 sotilasrullista löytyy lisävalaistusta. Iisalmen Viitankylään kuuluvaan ruotuun numero 1006 muutti 3. syyskuuta 1771 korpraali Carl Fick. Ruotuisännät olivat Antti Huttunen, Paavo Huttunen ja Heikki Kumpulainen. Silloin 21-vuotias korpraali oli syntynyt (siis n. 1750) Leppävirralla. Häntä kehutaan asialliseksi ja vaatimattomaksi. Pituutta nuorella korpraalilla oli 12 neljännestä korttelia "qvarter" ja 2 tuumaa eli 183 cm (1 korteli = 6 tuumaa = 14,85 cm). Hänet mainitaan vielä naimattomaksi (vuonna 1781!). Kuitenkaan vuoden 1750 tienoilta Leppävirralta ei löytynyt yhtään Fickien lasta! Oliko hän kenties alun perin jotain muuta sukua tai kenties avioton poika. Viimeksi mainitussa tapauksessa hänellä olisi äidin sukunimi. Hän lienee asunut jossain sotilasperheessä, koska hän oli jo näin nuorena ylennyt korpraaliksi.
Värväytymistä ennen oli tapahtunut merkillisiä asioita. 31. elokuuta 1771 eli 3 päivää aikaisemmin korpraali Carl Fick ylennettään varusmestariksi ”befordras till Rustmästaren” Iisalmen sotilasosastoon. Hän olisi saanut asuttavakseen Hernejärvellä sijaitsevan varusmestarin tilan. Jostain syystä syyskuun 3. päivänä hän oli eronnut tästä arvokkaasta uudesta toimesta ja muuttanut Wiitaankylään korpraaliksi Carl Johan Järnefeldtin sijaan. Järnefeldtin sotilasnumero Iisalmella oli 56. Varusmestarin virka jäi Järnefeldteille. Johan Järnefeldt toimi Iisalmen komppanian varusmestarina vuonna 1756 ja asui ilmeisesti Hernejärvellä.Tästä seudusta tuli oikea Järnefeldtien sotilassuvun keskittymä. Sieltä muutama heistä avioitui myös Nilsiään. Vuonna 1772 Hernejärvellä asui kersantti Jacob Wilhelm Järnefeldt ja vuonna 1785 varusmestarina toimi Johan Adolf Järnefeldt. Saiko Carl Fick tästä "arvonalennuksesta" jotain korvausta Carl Johan Järnefeldtiltä, joka oli kotoisin Leppävirran Mustinmäeltä sikäläisen varusmestarin puustellista? Siellä asuivat myös Carl Gustaf Järnefeldt, nähtävästi Carl Johanin isä ja luutnantti Gustaf Järnefeldt. Liittyikö Fick/Pustis-suvun asukasoikeus Hernejärven puustellin maille jollakin tavalla tähän tapahtumaan?
Iisalmen käräjät 18. Oct. 1775 §45 korpraali Carl Flick (lienee Fick) paloviinapannu juttu. Hae!
Iisalmelle ilmestyy vielä eräs Carl Fick eli Puustinen, jonka vaimo oli Riitta Häkkinen. Tämä Carl oli Nilsiän rippikirjan mukaan syntynyt 13. joulukuuta 1773 ja vaimo Riitta vuonna 1772. Hän asui ja palveli sotilaana Jumisten alueella. Riitta Häkkinen mainitaan käräjäkirjoissa 1790-luvulla, jolloin hän suoritti Iisalmen Jumisilla sotilasmiehensä puolesta joitain maksuja. Häkkis-sukua asui Mikkelin tienoilla mm. Haukivuorella ja myös jossain Karttulan seudulla; ei juuri ollenkaan lähempänä! Tosin Heikkiset kirjattiin joskus Häkkisiksi, mutta Riitalla samaa sukunimeä käytettiin jatkuvasti. Carl Fick osti vuoden 1805 tienoilla Jumisten Ruotsalaisilta ¾ veromarkan arvoisen tilan Juminen nro 1:sta. Kaupasta tuli pian kiistoja naapurien kanssa.
Carl Puustinen osti 13. elokuuta 1813 Nilsiästä entisen lukkarin Pekka Horjanderin pojilta raihnaiselta Simolta ja Jopilta Nilsiä 1:een kuuluvan tilan. Ostokseen kuului myös Nilsiä 1:n maista ainakin pappilanjoen tienoilta ns. Myllytontti. Myllyn omisti 1780-luvulla Ahoset, joiden tila oli Nilsiä numero 1 eli kylän vanhin. Tuomas Ahonen tuli Nilsiään jo vuonna 1603. Nähtävästi Haukimäki ostettiin myöhemmin Nilsiä nro 2:sta Rissasilta. Rissaset olivat kaskenneet Haukimäellä vuoden 1775 tienoilla.
Nilsiään oli jo 1790-luvun alussa muuttanut Iisalmesta palveluksesta eronnut kersantti Henrik Johan Skottman, joka asui eläkeläisenä Puustisten naapurina ns. rovasti Hjelmannin - eli nykyisen Heikkilän talon tienoilla. Hän nähtävästi rakensi sille paikalle ensimmäisen talon. Aluetta kutsuttiin vielä 1850-luvulla nimellä ”Skottila joentaka”. Kersantti oli syntyisin Hämeestä.
2. Puustis-suvusta
Useita Puustisia ”Pust” asui jo 1540-luvulla Etelä-Karjalassa Ruotsille kuuluvassa Muolaan pitäjässä. Samaan aikaan Juho (Joan) Puustinen asui Heinäveden (Hevonlahden) alueella, jossa hänen sukunsa kunnostautui myöhemmin ratsumiehinä, lautamiehinä ja sotilaina. 1600-luvun lopulla sukua löytyy runsaasti Laatokan Karjalasta ja Pohjois-Karjalasta mm. Tohmajärveltä. 1700-luvun puolivälissä Puustisia asui mm. Heinäveden tienoilla ja Rantasalmen Kolkontaipaleessa sekä Tohmajärvellä. Jälkimmäisestä pitäjästä sukua siirtyi 1790-luvulla Kaavin Luikonlahteen sekä sieltä Säyneisiin. Myös Leppävirran alueelle oli eksynyt muutama Puustinen. Vuonna 1749 Saamaistenkylään kirjatuille Pehr Puustiselle ja tämän vaimolle Anna Parkkiselle syntyi poika, joka sai kasteessa isänsä nimen. Pehr oli ammatiltaan sotilas. Mainittakoon vielä, että vuonna 1750 Leppävirran Timolassa Nils Fickin perheeseen syntyi poika, joka kastettiin Nikolaukseksi.
Puustisia oli vaikuttanut ilmeisesti jo 1500-luvun lopulla Käkisalmen alueella. Vuoden 1636 kaupungin pohjoispuollella Kurkijoen käräjillä eräät kuolemaan tuomitut miehet Simon Hansson ja Simon Nilsson kertoivat oikeudelle, että muuan rikolliseksi epäilty Bogden oli ollut heidän kanssaan tornissa vangittuna, Aleksanteri Puustisessa, ryssän puolella ”hade waret uthi tornet fongen, i Alexander Pustin, på Ryska sidan”. Vangit olivat kuitenkin saaneet eräältä pajarin palvelijalta kirveen, jonka avulla he olivat karanneet metsään. Olikohan Aleksanteri Puustinen ollut tornin rakentanut muurimestari vai sen ensimmäinen ”asukas”? Käkisalmen linnoitukseen alettiin vuonna 1581 rakentaa ruotsalaisten valloittajien toimesta kahta uutta tornia. Jotain tornia alettiin käyttää myös vankilana! Lisäksi Bogdenin entiset kaverit väittivät tämän ryöstäneen Orisjärvellä Salmissa ryssän vanhaa rahaa ”denningar” ja vaatteita. Salmissa sijaitsi Orusjärven luostari, jonka lähellä varkaus lienee tapahtunut. Bogden väitti olleensa vankina Käkisalmen ”tornissa” vain juopumuksen takia, mutta kuitenkin tunnusti lähteneensä sieltä karkuun. Em. torni Alexander Pustin sijaitsi Sortavalan historian mukaan Laatokan kaakkoisrannalla!
Palataan Pohjois-Savon
Puustissukuun. Kesäkuussa vuonna 1757 vihittiin Leppävirran Strömnäsissä
renki Mats Pustin ja piika Catharina Sophia Fick. Mats oli syntynyt 12.9.1733.
Hänen isänsä oli sotilas Lars Ensam (Pustin) ja äiti Johanna Jumppanen. Kun Lars kuoli 30-vuotiaana
27.5.1737, Johanna avioitui hernejärveläisen torpparin Henrik Toivasen kanssa. Tämä pestasi
poikapuolensa varasotamieheksi Varpaisten ruotuun 1750-luvun alussa ilman tämän suostumusta.
Mats oli palauttanut pestausrahat ruodulle. Torppari Matsin isäntä aatelismies ja adjutantti Gregori Aminoff
ei myöskään pitänyt pestausasiasta. Lisäksi hänen mukaansa Mats oli pienikokoinen ja heikkorakenteinen.
Asian ratkaisu jäi maaherralle, joka näyttää vapauttaneen Matsin pestistään.
Tämä Mats siis muutti
Iisalmelle, jossa hän asui Hernejärvellä luultavasti varusmestarin tilalla
torpparina. Heille syntyi 7. joulukuuta vuonna 1773 poika Matti. Äidin
etunimenä käytettiin Sophiaa. Mikäli syntymäajat pitävät paikkaansa, niin Nilsiään
muuttanut Carl Fick ei voinut olla Matin poika. Tosin Iisalmen kirkonkirjoista
hänen syntymävuodekseen köytyy myös 1771. Nilsiässä asuessaan hän olisi
sen todennäköisesti korjannut, mikä se oli aluksi kirjattu väärin. Nyt Nilsiän kirkonkirjoja
hoidettiin huolellisemmin ja pappila oli lähellä. Rippikirjojen (Hiski) mukaan
Hernejärvellä syntyi vuonna 1776 Elias Puustiselle ja Catharina Fickille
(34v.) poika Nils. Elias on nähtävästi väärin luettu Mats! Nils kuoli jo
seuraavana vuonna ja vanhin Mats 44-vuotiaana vuonna 1778. Puustisia
Iisalmella oli 1780-luvulla enemmänkin; Olof Rusasen vaimona Helena ja Niilo
Heiskasen vaimona Johanna. Vuonna 1769 Iisalmelta muutti Karjalaan todennäköisesti
Tohmajärvelle Pohl Puustinen.
Miten korpraali Carl Fick liittyy
tähän yhteyteen, on epäselvä. Miehestä ei näytä löytyvän mitään muita tietoja.
Hän ilmeisesti palveli jossain kauemmaksi sijoitetussa joukko-osastossa. Kuitenkin
on erikoista, että Nilsiään muuttanut Puustis-suku oli varakas, että se pystyi
heti ostamaan sieltä suuren tilan. Jos Fickit/ Puustiset olivat vain
torppareita tai tavallisia sotilaita, ei heillä todennäköisesti olisi ollut paljoakaan
omaisuutta. Oliko Nilsiään muuttanut entinen sotilas Carl Fick sittenkin korpraali
Fickin poika? Tällöin hän olisi saanut isältään jotain
"perintöjä". Muuten Carlin varallisuus vuonna 1813 on mysteeri!
Millaisia olivat Puustis-kirjaan merkityt sotilas Karl Puustisen veljet?
Vuonna 1802 (läänintilit no 9048 s.2647)
veljeksi kirjattu Mats Pustin oli torpparina Hernejärvi nro 3. Hänellä oli myös vaimo
veljeski kirjattu Lars Pustin mäkitupalainen (bst) Hernejärvi nro 3. Hän oli poikamies
Kummallakaan ei ollut mitään varallisuutta. He elivät ja myös kuolivat köyhinä.
Näiden veljeksi kirjattu Karl oli toimeliaisuudeltaan ja varallisuudeltaan aivan erilainen.
Hän siis osti vuonna 1805 Jumisilta 3/4 - veromarkan tilan ja muutti sitten varakkaaksi
talonpojaksi Nilsiään. Esitän taas kysymyksen: Mistä oli peräisin tämä varallisuus? Tavallisen sotilaan
palkoilla sellaista ei hankita. Hän käytti Jumisilla asuessaan sukunimeä Fick, vaikka oli ilmeisen varakas talollinen.
Ei hänen olisi tarvinnut palvella sotilaana. Varallisuus on ilmeisesti hankittu vuoden 1797 jälkeen, jolloin hän vielä teki
sotilaskontrahtin Iisalmen Korpijärvellä. Tätä sopimusta hän oli rikkonut kaskeamisen osalta, mitä käsiteltiin vuoden 1807
käräjillä. Silloin hänellä jo oli oma tila Jumisilla, jonka myynnin laillisuutta myös selvitettiin samoilla käräjillä.
Matti Matinpoika Puustisen ja Karl Puustisen syntymäpäivien ero on 6 päivää, joten Karl sen perusteella ei voi olla Matin poika! Ehkä torpparit Fickit/Puustiset onnistuivat vuosien 1808-1809 sodan aikana hankkimaan jollain erikoisella tavalla varallisuutta. Venäläiset kuljettivat tähän aikaan Kuopiosta Oulun suuntaan paljon sotamateriaalia, jota savolaiset kuljetusmiehet heittivät tien varteen ja livistivät kotiin. Myös Hernejärvellä varusmestarin taloon lienee Ruotsin armeijalta jäänyt paljon arvokasta irtainta omaisuutta, jota ei kannattanut jättää venäläisille. Kuitenkin todennäköisintä on, että Nilsiään muuttanut Karl Fick on korpraali Karl Fickin poika! Ja miksi muut "veljet" eivät tähän aikaan vaurastuneet, vaikka asuivat varusmestarin mailla toisin kuin Karl?
Vuoden 1807 Iisalmen maaliskuun käräjillä §379 korpijärveläinen Samuel Kuosmanen haastoi
jumislaisen sotilaan Carl Fickin ja tämän ruodun isännät
sotilaskontrahdin rikkomuksesta. Sopimus oli tehty 3. Jan 1797. Sen mukaan tämä saa kasketa vuosittain
8 kappaa ruista. Kuitenkin Fickin kaskessa oli ollut ohraa ja ehkä oli
löytynyt muitakin rikkeitä. Ruodun puolesta vastaajiksi mainitaan Gabriel
Rissanen ja myös Olof Hartikainen Paloisilta.
Samoilla käräjillä käsitellään
myös sotilas Carl Fickin tilakauppaa Jumisilla (§381 ja §382). Hän oli
ostanut Henrik Pohlsson ja Henrik Pettersson Ruotsalaiselta 5. Sept 1805 tilan
Jumis nro 1. Ostohinta oli ollut 2400 taalaria kuparissa eli reilu 133
riikintaalaria. Kauppaan sisältyivät kaikki pellot, niityt, metsät, kalavedet,
mylly ja myllyn paikka. Fickin piti maksaa myös vuoden 1806 verot.
Toisena todistajana toimi ruukinharjoittaja Lars Dahlstöm.
Kauppaa oli käsitelty edellisen vuoden syyskäräjillä (§446 s.1575). Vaimo Brita Häckinen Jumisilta edusti joskus miestään
Mainittakoon, että tilan Jumis nro 2.n oli ostanut Väisäseltä ja Heiskaselta Juankosken ruukin omistaja ritari Georg Friedrich Tigerstedt. Lähes kaikissa ritarin tilakaupoissa oli jotain hämärää. Niinpä nytkin jumislainen August Heiskanen oli haastanut tämän ja myyjät Iisalmen syyskäräjille 1786. Riita jatkettiin vuoden 1790 kevätkäräjillä. Siellä kuitenkin tiedettiin , että Tigerstedt oli rikoksen tähden (maanpetos Rantasalmi) pantu ”häkkiin” (§278). Tigerstedt teloitettiin.
Iisalmen kevätkäräjillä 1808 pidettiin levottomaan sota-aikaan . Ruotsin armeija siirtyi Oulun suuntaan. Oma armeija tarvitsi kuljetuksia ja elintarvikkeita. Pitäjän makasiinista ja kuljetusten aikana varkaat kähvelsivät viljaa. Maaherra Wibelius uhkasi 20. Marti 1808, että varkaat, murhamiehet ja vahingontekijät lähetetään Kuopioon. Vakauksien syyksi eräs vangittu kertoi nälän. Keisarilliset joukot vaativat 27.4- 28.4 talonpoikia hevosineen sotakuljetuksiin. Ketään ei ollut ilmaantunut. Keisarilliset joukot perustivat maaliskuussa Nilsiään viljamakasiinin lautamies Tammelinin aittaan. Aitan toinen vartija Tammelinin renki Tuomas Hynynen Jumisilta varasti sieltä vilja.
Olof Juutinen Korpisilta oli tehnyt 18. April 1805 velkakirjan Dahlströmien Uhrforssin ruukilla Urimolahdessa. Sen todistivat ruukinharjoittajat Elias ja Lars Dahlström. Velka oli 8 riikintaalaria, joka piti maksaa sotilas Carl Fickille Jumisilta. Tämän vaimo miehensä puolesta oli käräjillä. Mies liikkui armeijan mukana (§139).
Vanhin Carl Fick s.1728 oli siis vapaaehtoinen sotilas. Hänen poikansa Carl Gustaf värväytyi myös vapaaehtoisesti vuonna 1784 ruotuun numero 996, johon kuuluivat Sälevältä Matti Lappalainen ja Korpijärveltä Heikki Heiskanen ja Juho Juutinen. Entinen ruodun sotilas Olof Lip oli karannut edellisenä vuonna. Värväytyessään Carl oli 37 – vuotias, joten syntymäajassa ei ole ongelmia. Poika Carl vilahtelee muutamia kertoja oikeuden pöytäkirjoissa todistajana.
Jumisten Carl Fick oli siis tekemisissä myös Urimolahden ruukinharjoittajien Elias ja Lars Fredrik Dahlströmin kanssa. Urimolahden ruukki paloi ja siellä tuli muitakin ongelmia. Se siirtyi takaajien haltuun, joista toinen oli kuopiolainen suurkaupias Samuel Backman. Veljekset perustivat toisen ruukin Vieremän Salahmille (Salamajärvelle), mutta sekin ajautui ongelmiin mm. Suomen sodan takia. Toinen veljeksistä taisi olla Elias pakoili venäläisiä Kaavilla. Vuonna 1813 luutnantiksi ylennettynä Elias Dahlström osti Nilsiän Taatontilan, jossa hän vaikutti 1830-luvun alkuun asti. Kirjoitustaitoisena hän laati tilojen kauppakirjoja muutaman mm. Vuotjärven Pasasille. Carl Fick eli Pustin puolestaan osti 13. elokuuta 1813 naapurista tilan Nilsiän kirkonkylän alueelta!
3. Puustisten omaa kertomaa sukunsa alkuperästä
Nilsiän Puustisilla oli oma tarinansa sukunsa alkuperästä. Sen mukaan heidän esi-isänsä olisi jonkun ruotsalaisen merkkihenkilön, jopa kuninkaan avioton poika. Isä järjesti myöhemmin aviottomalle pojalleen asuinpaikaksi Suomeen ”puustellin”, josta nimestä heidän sukunimensä juontuisi.
Monesti tällaisissa kertomuksissa näyttää olevan hivenen totuutta. Useimmiten niillä pyritään vain kohottamaan suvun arvoa. Puustisten suku on vanhaa karjalais-savolaista sukua, joten sen nimi ei johdu asuinpaikasta ”puustelli”. Kuitenkin suvun ilmeiselle esi-isälle järjestettiin asuinpaikaksi puustelli. Korpraali Carl Fick ylennettiin varusmestariksi, johon toimeen Iisalmella sisältyi asuttavaksi varusmestarin puustelli. Hän kuitenkin luopui varusmestarin virasta ehkä Järnefeldtien tahdosta.
Carl nähtävästi oli avioton poika, mutta hänen isänsä ei kuitenkaan todennäköisesti asunut Ruotsissa, vaan Leppävirralla. Carl Fickin isäksi sopisi parhaiten Mustinmäen varusmestarin puustellin isäntä, joka lienee ollut edellä mainittu Carl Gustaf Järnefeldt. Äiti saattoi olla Fick – tai Puustis sukua; ehkä jopa Carharina Sophia Fick! Catharinan syntymävuosi oli 1734. Isä Järnefeldt mahdollisesti muutti alkuperäistä suunnitelmaansa Carlin suhteen ja ”junailikin” suhteillaan Hernejärven varusmestarin puustellin omille varsinaisille sukulaisilleen. Kuitenkin pojan suku sai asua Hernejärven tilan mailla.
PP 30/9/2012 ja /5/4.2020
Vuosi 1541: Säämingin neljännes 5. kymmenys mm. P - ja Bent Joan Pustin (Heinäveden Hevonlahti)
Etelä-Karjalassa Ruotsille kuuluvassa Muolaan pitäjässä ilmeisesti Puustinlahden tienoilla. Esimerkiksi vuonna 1546 Muolaan Lasse Toikan kymmenyskunnassa asuivat Pol Pust, Bertill Pust, Kari Pust ja Per Pust (no 5010 s.115 ja s.117). Vuonna 1551 Muolaassa asuivat mm. Povall Pusti ja Heikki Puustinen (no 6542 – 43 s.136). Vuonna 1584 Muolaa autiotila Lauri Puusti (no 5544-45 s.22). Myös Bertil Pirisen tila oli autio!
Vuosi 1561 aneki no 1668 (Rantasalmi?)
4 vm Lars Larsson Itkonen, Joan Ollsson Pustinen ja Nils Puustinen
Vuonna 1561 Rantasalmen käräjillä tuomittiin ilmeisesti sääminkiläisiä erilaisista yhteyksistä ”venäläisiin” kauppiaisiin (no 6326 s.26). Syytöksen mukaan Heinävedenjärven lähellä asuneet talonpojat Henrik (Jönsson) Puustinen, Jakob Immonen ja Henrik Muukkonen olivat kuljettaneet
ryssiä ympäri lääniä, neuvoneet näille kaikki tiet ja harjoittaneet maakauppaa.
Vuosi 1593: Jöns Puustinen Heinävedeltä teki ratsumiessopimuksen 4,5 veromarkan eli 1/2 veron tilalta, mistä hänellä oli kuninkaan kirje päiväyksellä 13. lokakuuta 1593 (no 6635-36 s.34).
Vuosi 1638 Heinävesi Thomas Pustinen
Vuosi 1702 Kitee Oravilax Henrik Puustin
Vuosi 1649
Rantasalmi Syväis: 2 huonemies ! ?Thomas Puustinen ja pso
Heinävesi Hevonlahti: 2 Thomas Puustinen ja pso
8 ratsumies Staffan Puustinen, pso, veli, veljenpoika, pka ym. (no 8596 s.956)
Vuosi 1606 Heinävesi Jöns Puustinen ja Henrik Puustinen (n0 6717 s.40)
Vuosi 1619 Heinäveden kymmenys: Per , Henrik ja Jöns Puustinen (no 6747 s.16)
Vuosi 1699 Rantasalmen maaliskuun käräjät (s.46). Mats Matson Puustinen ostanut 28.3.1698 Jören Kervisen ½ vm tilan Osikonmäestä. Ei omaa kalavettä. Sompasaaressa asui Staffan Puustinen (s.47).
Myös Lars Puustinen mainittiin edellisenä vuonna (s.230). Larsin pso Brita Leppitar (v.1701)
Vuosi 1700 Rantasalmi Kolkontaipal Lars Matsson Puustisen riihi palanut keväällä 1698 ja sen mukana
300 lyhdettä ruista (olisi saatu arviolta n.2,7 hl).
Samuel Puustinen Osikonmäki oli joutunut riitaan kirkkoherran kanssa (syyskäräjät s.375). Samuel Matsson Puustinen oli ostanut 2,5 vm tilan, josta viljelykelpoista 1,5 vm.
Syksy 1703 Rantasalmi (s.241->) Hiismäki: Samuel Puustinen.: Kolkontaipal Lars Puustinen.
Vuosi 1745 Kuopion komppania sotilaita (no 8828 s.1879):
no 106 Carl Gustaf Järnefeldt
no 125 Petter Pust
no 124 Hans Fick
Vuosi 1613 Rantasalmi Putkilahden IV (no 6762 s.8): 2,5 vm Jöbs ja Per Pustinen 1 vm Henrik Pustinen
Vuosi 1620 (no 6788A s.24) Heinävesi karja ja kylvö: Henrik Pustinen, Jöns Pustinen , (s.25) Per Pustinen
Vuosi 1621 Heinävesi (no ?6792 s.37): 1/4 Jöns Pustinen, 1,5 Per Pustinen
Vuosi 1638 Heinävesi Thomas Pustinen
Vuosi 1681 (no 8690 s.572) : Sompasaari 5 vm Per Johansson Pustin ottanut Hindrich Pustisen aution
Vuosi 1702 Kitee Oravilax Henrik Puustin
Näihin aikoihin löytyy myös sotilas Olof Puustin
Vuosi 1707 Hevonlahti Henrik ja Johan Puustisen tila (TK 1707 Rantasalmi s.95->). Henrik Puustinen
muuttaa erilleen veljiensä Ivar ja Per Puustisen luota Sompasaaresta. Hän näytti peruvan aikeensa.
Vuosi 1707 Rantasalmi (Tk s.114): Autiotila 1 ¼ vm ?ammelax by: Lars Koikkalainen joutunut jättämään sen autioksi katovuoden ja köyhyyden tähden. Vouti Carl Willand sijoittanut sinne Henrik Persson Puustisen. Talosta arvio: pieni talo, muuten rappiolla, tilan metsästä saa voin vähän tukkipuita, pellot kesannolla, ei kukaan viljellyt. Niityt metsittyneet. Puustinen saa tilan kunnostamiseksi 4 vuoden verovapauden.
Vuosi 1707 Sääminki (toukokuun käräjät s.134): kapteeniluutnantti Olof Eick syyttää naapuria kaskeamisesta tai tukien otosta hänen metsästään.
Vuosi 1707 Rantasalmi (syyskäräjät s.240-s.243) talonpoikien luettelo kruununveroista: mm. Kolkontaipal Lars Puustinen, Sompasaari Per ja Morten Puustinen.
Vuosi 1707 Kerimäki (syksy s.252->) kapteeniluutnantti Olof Fick haastanut Wara-kylän Tickisiä.
Vuosi 1707 Sääminki (syksy s.260 ->): Kapteeniluutnantti Olof Fick maariidassa Johan Kososen kanssa.
Riitaoja-Patentaipal. Kosonen omistaa Patentaipaleen. Tähän aikaan näyttää Suomen maaherrana toimineen Georg Lybecker, joka antanut kirjelmän kruunuveroista.
1708 Rantasalmi (TK s. 52->): Sompasaari Ivar Puustinen, sekä Morten ja Henrik Puustinen.
Vuosi 1710 Rantasalmi (SK s.165->) Kolkontaipal Lars Puustinen
Huom.! Eräs Reinhold Fick löytyi myöhemmin Joroisista
Toisesta tiedostosta jälkikäteen liitetty. Osaksi samoja kuin edellä.
PUUSTIs - ja siihen Iisalmessa liittyvästä FICK - suvusta
Useita Puustisia ”Pust” asui jo 1540-luvulla Etelä-Karjalassa Ruotsille kuuluvassa Muolaan pitäjässä ilmeisesti Puustinlahden tienoilla.
Esimerkiksi vuonna 1546 Muolaan Lasse Toikan kymmenyskunnassa asuivat Pol Pust, Bertill Pust, Kari Pust ja Per Pust (no 5010 s.115 ja s.117).
Vuonna 1551 Muolaassa asuivat mm. Povall Pusti ja Heikki Puustinen (no 6542 – 43 s.136). Vuonna 1584 Muolaa autiotila
Lauri Puusti (no 5544-45 s.22). Myös Bertil Pirisen tila oli autio!
Samaan aikaan Juho (Joan) Puustinen asui Heinäveden (Hevonlahden) alueella, jossa hänen sukunsa kunnostautui myöhemmin ratsumiehinä, lautamiehinä ja sotilaina. 1600-luvun lopulla sukua löytyy runsaasti Laatokan Karjalasta ja Pohjois-Karjalasta mm. Tohmajärveltä.
1700-luvun puolivälissä Puustisia asui mm. Heinäveden tienoilla ja Rantasalmen Kolkontaipaleessa sekä Tohmajärvellä. Jälkimmäisestä pitäjästä sukua siirtyi 1790-luvulla Kaavin Luikonlahteen sekä sieltä Säyneisiin. Myös Leppävirran alueelle oli eksynyt muutama Puustinen. Vuonna 1749 Saamaistenkylään kirjatuille Pehr Puustiselle ja tämän vaimolle Anna Parkkiselle syntyi poika, joka sai kasteessa isänsä nimen. Pehr oli ammatiltaan sotilas.
Palataan Pohjois-Savon Puustis-sukuun. Kesäkuussa vuonna 1757 vihittiin Leppävirran Strömnäsissä renki Mats Pustin ja piika Catharina Sophia Fick. Tämä Mats ilmeisesti muutti Iisalmelle, jossa hän asui Hernejärvellä luultavasti varusmestarin tilalla torpparina. Heille syntyi 7. joulukuuta vuonna 1773 poika Matti. Äidin etunimenä käytettiin Sophiaa. Mikäli syntymäajat pitävät paikkaansa, niin Nilsiään muuttanut Carl Fick ei voinut olla Matin poika.
Rippikirjojen (Hiski) mukaan Hernejärvellä syntyi vuonna 1776 Elias Puustiselle ja Catharina Fickille (34v.) poika Nils. Elias on nähtävästi väärin luettu Mats! Nils kuoli jo seuraavana vuonna ja vanhin Mats 44-vuotiaana vuonna 1778. Puustisia Iisalmella oli 1780-luvulla enemmänkin; Olof Rusasen vaimona Helena ja Niilo Heiskasen vaimona Johanna. Vuonna 1769 Iisalmelta muutti Karjalaan todennäköisesti Tohmajärvelle Pohl Puustinen.
Iisalmen käräjät 18. Oct. 1775 §45 korpraali Carl Flick (lienee Fick) paloviinapannu juttu. Hae!
Iisalmelle ilmestyy vielä eräs Carl Fick eli Puustinen, jonka vaimo oli Riitta Häkkinen. Tämä Carl oli Nilsiän rippikirjan mukaan syntynyt 13. joulukuuta 1773 ja vaimo Riitta vuonna 1772.
Hän asui ja palveli sotilaana Jumisten alueella. Riitta Häkkinen mainitaan käräjäkirjoissa 1790-luvulla, jolloin hän suoritti Iisalmen Jumisilla sotilasmiehensä puolesta joitain maksuja.
Häkkis-sukua asui Mikkelin tienoilla mm. Haukivuorella ja myös jossain Karttulan seudulla; ei juuri ollenkaan lähempänä! Tosin Heikkiset kirjattiin joskus Häkkisiksi, mutta Riitalla samaa sukunimeä käytettiin jatkuvasti. Carl Fick osti vuoden 1805 tienoilla Jumisten Ruotsalaisilta 3 / 4 veromarkan arvoisen tilan Juminen nro 1:sta. Kaupasta tuli pian kiistoja naapurien kanssa.
Vuoden 1807 Iisalmen maaliskuun käräjillä §379 korpijärveläinen Samuel Kuosmanen haastoi jumislaisen sotilaan Carl Fickin ja tämän ruodun isännät sotilassopimuksen rikkomuksesta.
Sopimus oli tehty 3. Jan 1797. Sen mukaan tämä saa kasketa vuosittain 8 kappaa ruista. Kuitenkin Fickin kaskessa oli ollut ohraa ja ehkä oli löytynyt muitakin rikkeitä.
Ruodun puolesta vastaajiksi mainitaan Gabriel Rissanen ja myös Olof Hartikainen Paloisilta.
Samoilla käräjillä käsitellään myös sotilas Carl Fickin tilakauppaa Jumisilla (§381 ja §382). Hän oli ostanut Henrik Pohlsson ja Henrik Pettersson Ruotsalaiselta 5. Sept 1805 tilan Jumis nro 1. Ostohinta oli ollut 2400 taalaria
kuparissa eli reilu 133 riikintaalaria. Kauppaan sisältyivät kaikki pellot, niityt, metsät, kalavedet, mylly ja myllyn paikka. Fickin piti maksaa myös vuoden 1806 verot.
Toisena todistajana toimi ruukinharjoittaja Lars Dahlstöm.
Kauppaa oli käsitelty edellisen vuoden syyskäräjillä (§446 s.1575). Vaimo Brita Häckinen Jumisilta edusti joskus miestään.
Mainittakoon, että tilan Jumis nro 2 oli ostanut Väisäseltä ja Heiskaselta Juankosken ruukin omistaja ritari Georg Friedrich Tigerstedt. Lähes kaikissa ritarin tilakaupoissa oli jotain hämärää. Niinpä nytkin jumislainen August Heiskanen oli haastanut tämän ja myyjät Iisalmen syyskäräjille 1786. Riita jatkettiin vuoden 1790 kevätkäräjillä. Siellä kuitenkin tiedettiin , että Tigerstedt oli rikoksen tähden (maanpetos Rantasalmi) pantu ”häkkiin” (§278). Tigerstedt teloitettiin.
Iisalmen kevätkäräjillä 1808 pidettiin levottomaan sota-aikaan . Ruotsin armeija siirtyi Oulun suuntaan. Oma armeija tarvitsi kuljetuksia ja elintarvikkeita. Pitäjän makasiinista ja kuljetusten aikana varkaat kähvelsivät viljaa. Maaherra Wibelius uhkasi 20. Marti 1808, että varkaat, murhamiehet ja vahingontekijät lähetetään Kuopioon. Varkauksien syyksi eräs vangittu kertoi nälän. Keisarilliset
joukot vaativat 27.4- 28.4 talonpoikia hevosineen sotakuljetuksiin. Ketään ei ollut ilmaantunut. Nämä joukot perustivat maaliskuussa Nilsiään viljamakasiinin lautamies Tammelinin aittaan. Aitan toinen vartija Tammelinin renki Tuomas Hynynen Jumisilta varasti sieltä vilja.
Olof Juutinen Korpisilta oli tehnyt 18. April 1805 velkakirjan Dahlströmien Uhrforssin ruukilla Urimolahdessa. Sen todistivat ruukinharjoittajat Elias ja Lars Dahlström. Velka oli 8 riikintaalaria, joka piti maksaa sotilas Carl Fickille Jumisilta. Tämän vaimo miehensä puolesta oli käräjillä. Mies liikkui armeijan mukana (§139).
Vanhin Carl Fick s.1728 oli siis vapaaehtoinen sotilas. Hänen poikansa Carl Gustaf värväytyi myös vapaaehtoisena vuonna 1784 ruotuun numero 996, johon kuuluivat Sälevältä Matti Lappalainen ja Korpijärveltä Heikki Heiskanen ja Juho Juutinen. Entinen ruodun sotilas Olof Lip oli karannut edellisenä vuonna. Värväytyessään Carl oli 37 – vuotias, joten syntymäajassa ei ole ongelmia. Poika Carl vilahtelee muutamia kertoja oikeuden pöytäkirjoissa todistajana.
Jumisten Carl Fick oli siis tekemisissä myös Urimolahden ruukinharjoittajien Elias ja Lars Fredrik Dahlströmin kanssa. Urimolahden ruukki paloi ja siellä tuli muitakin ongelmia. Se siirtyi takaajien haltuun, joista toinen oli kuopiolainen suurkaupias Samuel Backman. Veljekset perustivat toisen ruukin Vieremän Salahmille (Salamajärvelle), mutta sekin ajautui ongelmiin mm. Suomen sodan takia.
Toinen veljeksistä taisi olla Elias pakoili venäläisiä Kaavilla. Sen jälkeen hän kävi Etelä-Amerikassa Ruotsin siirtokunnassa Ipanemassa. Vuonna 1813 luutnantiksi ylennettynä Elias Dahlström osti Nilsiän Taatontilan, jossa hän vaikutti 1830-luvun alkuun asti. Kirjoitustaitoisena
hän laati tilojen kauppakirjoja muutaman mm. Vuotjärven Pasasille. Carl Fick eli Pustin puolestaan osti 13. elokuuta 1813 naapurista tilan Nilsiän kirkonkylän alueelta! Elias Dahlström todisti myös
Mats Puustisen kaupan, kun tämä osti Rissalanrannan Hämäläisiltä 100 riikintaalarilla tilan Rissala nro 4. Kauppakirjan Elias laati 7. Feb. 1829 Taatontalossa "Tatogård".
Lars Fredrik Dahlström toimi myöhemmin Kuopion nimismiehenä. Eräs Dahlströmeistä oli myös pappina Nilsiässä.
Osa 2
Vanhoista vihkoista kerättyä tietoa Puustisista ja Fickeistä.
Vuosi 1541: Säämingin neljännes 5. kymmenys mm. P - ja Bent Joan Pustin (Heinäveden Hevonlahti)
Etelä-Karjalassa Ruotsille kuuluvassa Muolaan pitäjässä ilmeisesti Puustinlahden tienoilla.
Esimerkiksi vuonna 1546 Muolaan Lasse Toikan kymmenyskunnassa asuivat Pol Pust, Bertill Pust, Kari Pust ja Per Pust (no 5010 s.115 ja s.117).
Vuonna 1551 Muolaassa asuivat mm. Povall Pusti ja Heikki Puustinen (no 6542 – 43 s.136). Vuonna 1584 Muolaa autiotila Lauri Puusti (no 5544-45 s.22). Myös Bertil Pirisen tila oli autio!
Vuosi 1561 aneki no 1668 (Rantasalmi?) 4 vm Lars Larsson Itkonen, Joan Ollsson Pustinen ja Nils Puustinen
Vuonna 1561 Rantasalmen käräjillä tuomittiin ilmeisesti sääminkiläisiä erilaisista yhteyksistä ”venäläisiin” kauppiaisiin (no 6326 s.26). Syytöksen mukaan Heinävedenjärven lähellä asuneet talonpojat Henrik (Jönsson) Puustinen, Jakob Immonen ja Henrik Muukkonen olivat kuljettaneet ryssiä ympäri lääniä, neuvoneet näille kaikki tiet ja harjoittaneet maakauppaa.
Vuosi 1575 Rantasalmi Heinäveden kymmenys: 9 vm Per ja Henrik Puustinen sekä Henrik Muukonen (no 6485 s.129)
Vuosi 1576 Heinävesi Joan Puustinen (2 jousta), Henrik Puustinen (1 jousi) ja Henrik Muukonen (1 jousi)(no 6495-96 s.20)
Vuosi 1580 Rantasalmi Palvalax 9 vm Henrik Henriksson Puustinen (4 jousta) ja Henrik Persson Puustinen (2 jousta) (no 6530 s.63->)
Vuosi 1584 Rantasalmi Heinävesi 7 vm Henrik Puustinen (no 6560 s.6). Sama myös papinveroissa (s.49->) ja 4 jousta
Vuosi 1588 Rantasalmi Heinävesi papinverot: Puustiset Henrik (1 jousi), Per (1 jousi), Hocho (Henrik ?) (1 jousi), Jons (2 jousta) (n0 6592 s.73)
Vuosi 1589 Rantasalmi Heinävesi 4 vm Per ja Henrik Puustinen, 4,5 vm Henrik ja Joan Puustinen, 4,5 vm Henrik Muukonen (no 6599 - 6600 s.15)
Vuosi 1589 Rantasalmi Heinävesi 4,5 vm Henrik ja Joan Puustinen, 4 Anders ja Jacob Puustinen (no 6600 s.91) ehkä papinveroja
Vuosi 1590 Heinävesi 9 Henrik Puustinen (no 6609 s.9), autiomanttaalit Heinävesi 4 Per ja Henrik Puustinen (s.30)
Putkisalmen neljännes: lautamies Jons Pustinen (s.28) oli huono vuosi "oår"
1590 papinverot Heinäveden kymmenys 9 Henrik (2) , Joan (2) ja Per (1) Pustinen, jousiluku suluissa. Pappi: "kurjuus ja köyhyys för stor oår ocj stor giärder", myös kestitysveroja.
Vuosi 1591 monet Rantasalmen kymmenyskunnat olivat autioina (ryssät), papinverot Heinävesi: Henrik (3) Pustinen, Joan (2) Pustinen ja Per (1) Pustinen, jouset suluissa, (no 6616 s.38). Edelleen "stor oår" eli iso huonovuosi.
Vuosi 1593: Jöns Puustinen Heinävedeltä teki ratsumiessopimuksen 4,5 veromarkan eli 1/2 veron tilalta, mistä hänellä oli kuninkaan kirje päiväyksellä 13. lokakuuta 1593 (no 6635-36 s.34).
Vuosi 1598 autioluettelo Palvalax 3 Per Pustinen, 3 Jons Pustin (no 6662 s.18), papinvero Heinävesi: Joan Pstin (s.44), vapaus 6 vm Henrik Pustin ja Pusti Larsoin(?),
Rantasalmen pitäjä verovapaus Henric Pustin "med sin karl ..? . skatt lagh" (s.107)
Vuosi 1599 autioluettelo Palvalax: 3 Joan Pustinen, 3 Per Pustinen (no 6669 - 70 s.19-s.20)
Vuosi 1600 Heinävesi 5 vm Joan Pustinen tästä 3 vm autiona 27 vuotta, ryssien hävitys, 4 vm Henrik ja Joan Pustinen (no 6679 -80 s.40-s.41)
Vuosi 1606 Heinävesi Jöns Puustinen ja Henrik Puustinen (n0 6717 s.40)
Vuosi 1613 Rantasalmi Putkilahden IV (no 6762 s.8): 2,5 vm Jöns ja Per Pustinen 1 vm Henrik Pustinen
Vuosi 1619 Heinäveden kymmenys: Per , Henrik ja Jöns Puustinen (no 6747 s.16)
Vuosi 1620 (no 6788A s.24) Heinävesi karja ja kylvö: Henrik Pustinen, Jöns Pustinen , (s.25) Per Pustinen
Vuosi 1621 Heinävesi (no ?6792 s.37): 1/4 Jöns Pustinen, 1,5 Per Pustinen
Vuosi 1638 Heinävesi Thomas Pustinen
Vuosi 1649 Rantasalmi Syväis: 2 huonemies ! ?Thomas Puustinen ja pso,
Heinävesi Hevonlahti: 2 Thomas Puustinen ja pso, 8 ratsumies Staffan Puustinen, pso, veli, veljenpoika, pka ym. (no 8596 s.956)
Vuosi 1681 (no 8690 s.572) : Sompasaari 5 vm Per Johansson Pustin ottanut Hindrich Pustisen aution.
Vuosi 1699 Rantasalmen maaliskuun käräjät (s.46). Mats Matson Puustinen ostanut 28.3.1698 Jören Kervisen 1/2 vm tilan Osikonmäestä. Ei omaa kalavettä. Sompasaaressa asui Staffan Puustinen (s.47).
Myös Lars Puustinen mainittiin edellisenä vuonna (s.230). Larsin pso Brita Leppitar (v.1701)
Vuosi 1700 Rantasalmi Kolkontaipal Lars Matsson Puustisen riihi palanut keväällä 1698 ja sen mukana 300 lyhdettä ruista (olisi saatu arviolta n.2,7 hl).
Samuel Puustinen Osikonmäki oli joutunut riitaan kirkkoherran kanssa (syyskäräjät s.375). Samuel Matsson Puustinen oli ostanut 2,5 vm tilan, josta viljelykelpoista 1,5 vm.
Vuosi 1701 Rantasalmi Kolkontaipal Lars Pustinen vaimo Brita Leppitar. Maariita kappalaisen Jacob Halitzinin kansa.
Vuosi 1702 Kitee Oravilax Henrik Puustin
Näihin aikoihin löytyy myös sotilas Olof Puustin
Syksy 1703 Rantasalmi (s.241->) Hiismäki: Samuel Puustinen ja Kolkontaipal Lars Puustinen.
Vuosi 1707 Hevonlahti Henrik ja Johan Puustisen tila (TK 1707 Rantasalmi s.95->). Henrik Puustinen muuttaa erilleen veljiensä Ivar ja Per Puustisen luota Sompasaaresta. Hän näytti peruvan aikeensa.
Vuosi 1707 Rantasalmi (Tk s.114): Autiotila 1 1 / 4 vm ?ammelax by: Lars Koikkalainen joutunut jättämään sen autioksi katovuoden ja köyhyyden tähden. Vouti Carl Willand sijoittanut sinne Henrik Persson Puustisen. Talosta arvio: pieni talo, muuten rappiolla, tilan metsästä saa vain vähän tukkipuita, pellot kesannolla, ei kukaan viljellyt. Niityt metsittyneet. Puustinen saa tilan kunnostamiseksi 4 vuoden verovapauden.
Vuosi 1707 Sääminki (toukokuun käräjät s.134): kapteeniluutnantti Olof Fick syyttää naapuria kaskeamisesta tai tukien otosta hänen metsästään.
Vuosi 1707 Rantasalmi (syyskäräjät s.240-s.243) talonpoikien luettelo kruununveroista: mm. Kolkontaipal Lars Puustinen, Sompasaari Per ja Morten Puustinen.
Vuosi 1707 Kerimäki (syksy s.252->) kapteeniluutnantti Olof Fick haastanut Wara-kylän Tickisiä.
Vuosi 1707 Sääminki (syksy s.260 ->): Kapteeniluutnantti Olof Fick maariidassa Johan Kososen kanssa.
Riitaoja-Patentaipal. Kosonen omistaa Patentaipaleen. Tähän aikaan näyttää Suomen maaherrana toimineen Georg Lybecker, joka antanut kirjelmän kruunuveroista.
1708 Rantasalmi (TK s. 52->): Sompasaari Ivar Puustinen, sekä Morten ja Henrik Puustinen.
Vuosi 1710 Rantasalmi (SK s.165->) Kolkontaipal Lars Puustinen
Huom.! Eräs Reinhold Fick löytyi myöhemmin Joroisista
Vuosi 1711 Rantasalmi (TK s.36-> useita sivuja): Beata Cnutitar syytti hiismäkeläisiä Michel Puustista ja Michel Möncköstä piilokätkönsä varastamisesta. Siellä oli ollut
5 naulaa (yli 2 kg) hopeaa mm. postirahoja, jotka oli kätketty sinne edellisen rauhan aikaan. Cnutisen mukaan Puustinen kuuluu myyneen kätkössä olleita tavaroita: mm. lautasia ja nappeja.
Seuraavan käräjäjutun mukaan Hevonlahdessa oli viljelty mm. tattaria (bohwete), papuja ja vehnää (hwete).
Vuosi 1711 Rantasalmi (18.-19. Mai s.45). Walborg Puustitar kirkonkylästä syytti torppari Olof Pakarista Kortesmäestä aviolupauksen rikkomisesta. Kihlajaislahjaksi tämä oli antanut mm. hopeapikarin. Nyt lapsi oli syntynyt (lieneekö poika annettu?). Rikollisuus näyttää sodan seurauksena suorastaan räjähtäneen. Kaikenlaisia varkauksia, väärää rahaa. Rantasalmelta oli viety ilmeisesti Venäjälle vangeiksi mm. tykistömiehet Per Laukkanen ja Johan Tiainen (sk 1711 s.162->
Vuosi 1712 Rantasalmi Heinävesi tulipalo Clemet Puustinen (sk s.186->)
Vuosi 1745 Kuopion komppania sotilaita (no 8828 s.1879):
no 106 Carl Gustaf Järnefeldt
no 125 Petter Pust
no 124 Hans Fick
Iisalmen talvi (kevät)käräjillä 1792 § 231 käsiteltiin Korpijärvenkylän asukkaiden Michel Leväsen, Olof Vatasen ja Petter Heiskasen sekä vääpeli Magnus Friedrich Rohlin
kaskiriitaa Saramäen alueella. Vääpelin todistajana oli sotilas Carl Fick Hernejärveltä, joka oli liikkunut syksyllä 1790 kiistelyllä kaskella. Käräjillä mainitaan myös J. A. Järnefeldt hautajärveläisten todistajana.
Joroisten vuoden 1792 syyskäräjillä (sivu 1658) teloitetun everstiluutnantti G. F. Tigerstedtin omistuksia selviteltäessä mainitaan kersantti Fick, jolla oli jokin lasku nro 15 Herman Johan Heintziukselle Rantasalmella päiväyksellä 7.4.1782. Lasku lienee ollut luutnantti Carl Järnefeldtin ?!
Lisäyksiä vanhasta vihkosta 5.7.20
1651 filmirulla ES 2676 s.395 Liperi Lehmonaho: Erich Pustinen
1695 no 9786 s.1041 Tohmajärvi Hammaslahti Pohl Pustinen
1696 no 9790 laamanninverot s.1065 ym Kitee: Johan Puustinen
v. 1667 no 8656 s.1132-> Heinävesi Petter Pustinen ja Johan Persson - , Ahvensalmi: Mårten Staffansson Puustinen
v. 1668 no 7659 s.810-> Parkumäki: Petter Pustin, pka Petter
v.1669 GG.15 s.81 oikeuden pöytäkirja Karjala Henrik Pustinen Kitee Oravilax
v.1697 GG.16 Oikeuden pöytäkirja Salmi-Suistamo s.8 Mantsinsaari kha Pehr Ischanius
s.11-s.12 veronvuokraaja Kristian Sahlo valittaa : "2 katovuotta, veronmaksajien kuuluu olevan metsissä ja vieraissa kylissä, hälinää ja rauhattomuuksia koko maassa, esiintyy vastarintaa.
s.101 Räisälä: "Pustis - kylä" olisiko Vuoksen varrella jo vanhastaan ollut kylä?
v. 1612 - 13 no 6758 maakirjat Rantasalmi (s.22) 1/2 Henrik Pustin, 1 Pohl Larsson Pustin ja ( s.23) 3 Jöns Pustin
v. 1613 - 13 no 6762 maakirjat Rantasalmi (s.8) Putkilahden IV: 2 1/2 Jöns ja Per Pustin, 1 Henrik Pustin
v. 1620 no 6788A apuvero Ruotsin valtiolla Heinävesi (s.24):
Henrik Pustinen karja (vero) : lehmä , lammas, vilja (vero) ohra 3 kap, ruos 3 kap, kaura 3 kap
Jöns Pustinen 1 lehmä, kaura 6 kap,
Per Pustinen 1 lehmä, 1 lammas, ohra 6 kap
Nilsiän kylässä näyttävät asuneen Peder Luttinen, Thomas Ahonen (ja Anders Tiainen), Peder ja Lauri Pirinen asuivat Syvärin takana ja Vuotjärvellä Anders Pykäläinen
v. 1704 GG 23 Pyhäjärvi - Sakkola s. 79 b. Simon Puusti Kuparinsaari
v. 1705 GG 24 Kitee s.41 lautamies Henrik Puustinen Oravilax
v. 1708 GG:26 s.132 Liperi Riihilax Lastica Puustinen, sakot sotilas Olof Puustinen (s. 161 ->)