Nilsiän Puustis-suvusta alkuperästä

Osa 1

Puustisia  muutti vuonna 1813 Iisalmesta Nilsiään, jossa heistä tuli varakas suku. Puustis - ja Fick-suvut kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Mistä Iisalmen Fickit ja Puustiset olivat kotoisin?

1. Fick-suvusta Sääminki Kosola. Se sijaitsee vajaa 20 km Punkaharjulta länteen

Vanhin tiedossa oleva Fick Maria haudattiin 1708 Savonlinnan Malmilla 70 vuotiaana eli synt. noin 1638.

1675 korpraali Jacob (tai Johan) Fick Sääminki Kosola korpraali ja rusthollari

1697 korpraali Olof  Fick  asuu 4  veromarkan tilalla Säämingin  Kosolankylässä. Se oli  puoliksi verotila. Säämingin maaliskuun käräjät 1697 s.56

1707 kapteeniluutnantti Olof Fick Kerimäen syyskäräjät, 2. pso Catharina Nilsdotter. Poika Olof k. 1712.

1709 neljännes - tai majoitusmestari Carl Olofsson Fick Kerimäen kesäkäräjät

1731 Reinhold Johan Jacobsson Fick. Tämän äitipuoli jalosukuinen Maria Kristina (von) Burghausen Kerimäki syyskäräjät. Kuoli 1766 Kosola leski Christina Maria von Burghausen 75 vuotta (s.1691), omainen luutnantti Fick. Sääminki Tynkkylä v. 1726 asui neljännesmestari Reinhold Johan von Burghausen (olikohan sittenkin Fick ?). Vuonna 1724 Aholahden kartanossa asui kornetti Eric Johan von Burghausen, poika Herman Johan asui myöhemmin Maaningalla. Christina Maria von Burghausen oli Eric Johanin sisar tai vanhempi tytär. Reinhold Fick oli ilmeisesti myös saanut luutnantin arvon.

1743 Pikkuvihan rauhanteossa 1743 rustholli jäi Venäjän puolelle.

1792 kersantti Fick Joroisten vuoden 1792 syyskäräjillä (sivu 1658) teloitetun everstiluutnantti G. F. Tigerstedtin omistuksia selviteltäessä.

Eräs Reinhold Fick löytyi myös Joroisista.

Carl Fick s. 1728 vapaaehtoinen sotilas Iisalmi Hernejärvi 1740 - luku, pso Judith Hiltunen
Lapsia: Katarina s. 1746, pso Elias Pustin Iisalmi, pka Nils 1746 , Carl Gustaf s. 1747 (sotilaaksi v. 1784 Iisalmi Sälevä), Johannes Adolf s. 1749

Carharina Sophia Fick s. 1734 asui 1750 - luvulla Leppävirralla, pso Mats Pustin, vihittiin 1757 Leppävirralla
Lapsia Iisalmi: Mats 7.12. 1773 ym.

Carl Fick korpraali s. 1749 - 1750 Leppävirralla, varusmestariksi Hernejärvi 1771, siis hyvin nuorena, sotilasrulla 1775.
Varusmestariksi järjestämisen taustalla saattoivat olla Järnefeltit tai kersantti Fick Joroisista. Asiassa on täytynyt olla mukana myös Georgh Friedrich Tigerstedt, jolla oli määräysvalta vuonna 1771 sotilasasioissa Pohjois-Savossa.

Carl Fick eli Pustin s. 13.12. 1773 Nilsiän rippikirjat, 13.8. 1813 osti tilan Nilsiästä.
Pso Brita Häckin s. 1771

 

 

Eräs maininta  Fick – suvusta löytyy vuonna 1707 Kerimäen syyskäräjien pöytäkirjasta (s.259->). Silloin  kapteeniluutnantti Olof Fick käräjöi rusthollinsa rajoista  Waran kylän asukasta vastaan.  Mainitaan  Riitaoja-Patotaipal  sekä Johan Kosoinen. Vuoden 1709 Kerimäen kesäkäräjien pöytäkirjassa (s.261)  mainitaan em. Olof Fick ja tämän poika neljännesmestari (qvartersmästare) Carl Fick. Carl oli saanut isältään  60 karoliinin  velkaa rusthollari-isältä. Sen panttina oli ollut 40:16 karoliinin arvoinen hopeapikari. Velkaa jäi 21 karolinia.

 Vuosi 1709 Sääminki Kosola:  3  majoitusmestari (tai neljännesmestari)  Olof Fick ja  vaimo. Pitänee olla Carl Fick!

(no 8756 s.1933)

Kerimäki – Sääminki syyskäräjät v. 1731 s. 471 Kosola:  Reinhold Johan Fick riita rusthollin omistuksesta  Lars Kososen kanssa. Oikeudessa Larssia edusti tämän poika Erik. Reinholdin äitipuoli jalosyntyinen Maria Kristina Burghausen (baltilaista von Burghausen sukua) oli myynyt Ryssän vallan aikaan Reinholdin ollessa vielä alaikäinen  Lars Kososelle Kosolan kylästä. Rauhanteon jälkeen 8. elokuuta 1722  oli asiaa soviteltu  ”till Lars  Kåsoin afstådt Ficks faders och förfäders Rustholl”.  Se oli  4 vm suuruinen ja puoliksi vero – ja puoliksi kruununtila. Nyt Reinhold Fick vaati Kososta eroamaan tilasta ja jättämään tämän Fickin isän perinnön hänen omaan hallintaansa.

 Kosonen kertoi,  että hänen isänsä oli rusthollin suhteen yhtä läheinen sukulainen kuin  Fick. Hänen ukkinsa Jöran ja Reinholdin isä korpraali Jacob Fick olivat  nähtävästi olleet naispuolisten sisarusten lapsia.  Toisen appi  Johan Simonsson (Kosonen) olisi omistanut rusthollin.

Tähän Reinhold vastasi, että Jöran Kososen ja Jacob Fickin etuoikeudesta rustholliin oli ollut sekä kihlakunnan – että laamanninoikeuden päätökset 22.- 23. kesäkuuta 1677 ja 17. heinäkuuta 1675. Niiden mukaan rustholli oli tunnustettu Jacob Fickin omistukseen. Irtain  omistus oli jaettu asianomaisten jakomiesten avulla. Silti Erik Kosonen väitti, että rusthollin pitäisi jäädä Kososten omistukseen kun taas se Fickin mukaan oli hänen esi-isiensä perintötila.

Rusthollin maakirjat löytyivät ainakin aikaisemmin  Lappeenrannan maakansliasta, mutta nyt siihen oli tullut joku muutos. Löytyi myös kuninkaan ohje kuluvalta vuodelta 8. 3. annettuna.  Rusthollista oli myös sotilasviranomaisilla sanottavansa. Siten asiaa koskeva lausunto oli saatava sota- ja kamarikollegiosta Tukholmasta.  Asia jäi kesken. Pikkuvihan rauhanteossa 1743 rustholli ilmeisesti jäi Venäjän puolelle. Eräs Kosola sijaitsee vajaa 20 km Punkaharjulta länteen eräällä  niemellä.

Myöhemmin Fickejä löytyi 1700-luvulla enemmän Juvan tienoilta. Heitä asui myös  Joroisissa ja  Leppävirran Timolassa  (Nils Fick ja poika Nicolaus).  Sukunimi viittaa sotilasnimeen.

Rippikirjojen mukaan Iisalmella asui 1740-luvulla vapaaehtoinen sotilas Carl Fick, joka avioitui Partalasta kotoisin olleen Judit Hiltusen kanssa. Hernejärvellä asuvalle  pariskunnalle syntyi vuonna 1746 tytär Katarina, vuonna 1747 poika Carl Gustaf ja vuonna 1749 poika Johannes Adolf. Sotilas

Carl Fick mainitaan mm. Huttusten perintöjen todistajan Wita by 31. Oct 1750 (Iis kär. 14.1.1751).

Carl Gustaf Fick avioitui vuonna 1746 ilmeisesti Sälevällä syntyneen Christina  Heiskasen kanssa. Heille syntyi Sälevällä vuonna 1774  Anna Christina, vuonna 1776 Helena Kaisa, vuonna 1782 Hedvig ja vuonna 1785 Maria Elisabet.  Jossain välissä lienee syntynyt poika Carl. 

Carl Gustaf ja Christina kuolivat molemmat vuonna 1815 Sälevän koillispuolella Vehmasjärvellä tyttären Marian ja tämän puolison Henrik  Malisen talossa. Carl Gustafin ikä oli 68 vuotta. Samana vuonna leskimies Carl Carlsson  Fick avioitui Korpijärvellä Anna Heiskasen kanssa.  Fickien tyttäriä avioitui mm. Ryhästen, Heiskasten, Ahosten ja Määttien sekä Huttusten kanssa.

Vanhin Carl Fick oli siis  vapaaehtoinen sotilas. Poika Carl Gustaf värväytyi  myös vapaaehtoisesti vuonna 1784  ruotuun numero 996, johon kuuluivat Sälevältä Matti Lappalainen ja Korpijärveltä Heikki Heiskanen ja Juho Juutinen. Entinen ruodun sotilas Olof Lip oli karannut edellisenä vuonna. Värväytyessään  Carl oli 37 – vuotias, joten  syntymäajassa ei ole ongelmia.

Hernejärvellä Fickien ja Puustisten tiedetään asuneen varusmestareille annetulla tilalla Hernejärvellä.  Varusmestarin puustelli perustettiin  1600-luvun lopussa. Varusteita säilytettiin myös kirkossa.  Kun Iisalmen kirkko paloi 1699, siinä tuhoutui sotilaiden varusteita ja musketteja. Ensimmäisenä varusmestarina toimi Johan Haka 1600-luvun lopulla.  Ainakin jo 1750-luvulta lähtien Hernejärven puustelli oli ”läänitetty” Ruotsin kautta Saksasta tulleelle Järnefeldtien sotilassuvulle.  Sukuun kuuluu taiteilija Eero Järnefeldt ja säveltäjä Armas. Myös Nilsiän Puustis-suvusta löytyy paljon laulu – ja soittotaitoisia!

 

Seuraava korpraali ja varusmestari Carl Fick on ilmeisesti eri  sukuhaaraa!

Miten Carl Fick "pääsi" varusmestarin tilan asukkaaksi?  Vuoden 1775 sotilasrullista löytyy lisävalaistusta. Iisalmen Viitankylään kuuluvaan ruotuun numero 1006 muutti 3.  syyskuuta 1771 korpraali Carl Fick.  Ruotuisännät olivat Antti Huttunen, Paavo Huttunen ja Heikki Kumpulainen. Silloin 21-vuotias korpraali oli syntynyt (siis n. 1750) Leppävirralla. Häntä kehutaan asialliseksi ja  vaatimattomaksi. Pituutta nuorella korpraalilla oli 12 neljännestä korttelia "qvarter" ja 2 tuumaa eli  183 cm (1 korteli = 6 tuumaa = 14,85 cm). Hänet mainitaan vielä naimattomaksi (vuonna 1781!). Kuitenkaan vuoden 1750 tienoilta Leppävirralta ei löytynyt yhtään Fickien lasta! Oliko hän kenties alun perin jotain muuta sukua tai kenties  avioton poika. Viimeksi mainitussa tapauksessa hänellä olisi äidin sukunimi.  Hän lienee asunut jossain sotilasperheessä, koska hän oli jo näin nuorena ylennyt korpraaliksi.

Värväytymistä  ennen oli tapahtunut merkillisiä asioita.  31. elokuuta 1771 eli 3 päivää aikaisemmin korpraali Carl Fick ylennettään varusmestariksi ”befordras till Rustmästaren” Iisalmen sotilasosastoon. Hän olisi saanut asuttavakseen Hernejärvellä sijaitsevan  varusmestarin tilan. Jostain syystä syyskuun 3. päivänä hän oli eronnut tästä arvokkaasta uudesta toimesta  ja muuttanut Wiitaankylään korpraaliksi  Carl Johan Järnefeldtin sijaan.  Järnefeldtin sotilasnumero Iisalmella oli 56. Varusmestarin virka jäi Järnefeldteille.  Johan Järnefeldt toimi Iisalmen komppanian  varusmestarina vuonna 1756 ja asui ilmeisesti Hernejärvellä.Tästä seudusta tuli oikea Järnefeldtien sotilassuvun keskittymä. Sieltä muutama heistä avioitui myös Nilsiään. Vuonna 1772 Hernejärvellä asui kersantti Jacob Wilhelm Järnefeldt ja vuonna 1785 varusmestarina toimi Johan Adolf Järnefeldt. Saiko Carl Fick tästä  "arvonalennuksesta" jotain korvausta Carl Johan Järnefeldtiltä, joka oli kotoisin Leppävirran Mustinmäeltä sikäläisen varusmestarin puustellista? Siellä asuivat myös  Carl Gustaf Järnefeldt, nähtävästi Carl Johanin isä ja  luutnantti Gustaf Järnefeldt.  Liittyikö  Fick/Pustis-suvun asukasoikeus  Hernejärven puustellin maille jollakin tavalla tähän tapahtumaan?

Iisalmen käräjät 18. Oct. 1775  §45 korpraali Carl Flick (lienee Fick) paloviinapannu juttu. Hae!

Iisalmelle ilmestyy vielä eräs Carl Fick eli Puustinen, jonka vaimo oli Riitta Häkkinen. Tämä Carl oli Nilsiän rippikirjan mukaan syntynyt 13. joulukuuta  1773 ja vaimo Riitta vuonna 1772. Hän asui ja  palveli sotilaana Jumisten alueella.  Riitta Häkkinen  mainitaan käräjäkirjoissa 1790-luvulla, jolloin hän suoritti  Iisalmen Jumisilla sotilasmiehensä puolesta joitain maksuja.  Häkkis-sukua  asui Mikkelin tienoilla  mm. Haukivuorella ja myös jossain Karttulan seudulla; ei juuri ollenkaan lähempänä! Tosin Heikkiset kirjattiin joskus Häkkisiksi, mutta Riitalla samaa sukunimeä käytettiin jatkuvasti. Carl Fick osti vuoden 1805 tienoilla Jumisten Ruotsalaisilta ¾ veromarkan arvoisen tilan Juminen nro 1:sta. Kaupasta tuli pian kiistoja naapurien kanssa.

Carl Puustinen osti 13. elokuuta 1813 Nilsiästä entisen lukkarin Pekka Horjanderin pojilta raihnaiselta Simolta ja Jopilta Nilsiä 1:een kuuluvan  tilan.  Ostokseen kuului myös Nilsiä 1:n maista ainakin pappilanjoen tienoilta ns. Myllytontti.  Myllyn omisti 1780-luvulla Ahoset, joiden tila oli Nilsiä numero 1 eli kylän vanhin. Tuomas Ahonen tuli Nilsiään jo vuonna 1603. Nähtävästi Haukimäki ostettiin myöhemmin Nilsiä nro 2:sta Rissasilta. Rissaset olivat kaskenneet Haukimäellä vuoden 1775 tienoilla.

Nilsiään oli jo 1790-luvun alussa muuttanut Iisalmesta palveluksesta eronnut kersantti Henrik Johan Skottman, joka asui  eläkeläisenä Puustisten naapurina ns. rovasti Hjelmannin - eli nykyisen Heikkilän talon tienoilla. Hän nähtävästi rakensi sille paikalle ensimmäisen talon. Aluetta kutsuttiin vielä 1850-luvulla nimellä ”Skottila joentaka”. Kersantti oli syntyisin Hämeestä.

2. Puustis-suvusta

Useita Puustisia ”Pust” asui jo 1540-luvulla  Etelä-Karjalassa Ruotsille kuuluvassa Muolaan pitäjässä. Samaan aikaan Juho (Joan)  Puustinen asui Heinäveden (Hevonlahden) alueella, jossa hänen sukunsa kunnostautui myöhemmin  ratsumiehinä, lautamiehinä ja sotilaina. 1600-luvun lopulla sukua löytyy runsaasti Laatokan Karjalasta ja Pohjois-Karjalasta mm. Tohmajärveltä.  1700-luvun puolivälissä Puustisia asui mm. Heinäveden tienoilla  ja Rantasalmen Kolkontaipaleessa sekä Tohmajärvellä.  Jälkimmäisestä pitäjästä sukua siirtyi 1790-luvulla Kaavin Luikonlahteen sekä sieltä  Säyneisiin. Myös Leppävirran alueelle oli eksynyt muutama Puustinen.  Vuonna 1749 Saamaistenkylään kirjatuille Pehr Puustiselle ja tämän vaimolle Anna Parkkiselle syntyi poika, joka sai kasteessa isänsä nimen. Pehr oli ammatiltaan sotilas. Mainittakoon vielä, että vuonna 1750 Leppävirran Timolassa Nils Fickin perheeseen syntyi poika, joka kastettiin Nikolaukseksi.

Puustisia oli vaikuttanut ilmeisesti jo 1500-luvun lopulla Käkisalmen alueella. Vuoden 1636  kaupungin pohjoispuollella Kurkijoen käräjillä  eräät kuolemaan tuomitut miehet Simon Hansson ja  Simon Nilsson  kertoivat oikeudelle, että muuan rikolliseksi epäilty  Bogden oli ollut heidän kanssaan  tornissa vangittuna,  Aleksanteri Puustisessa, ryssän puolella ”hade waret uthi tornet fongen, i Alexander Pustin, på Ryska sidan”. Vangit olivat kuitenkin saaneet eräältä pajarin palvelijalta kirveen, jonka avulla he olivat karanneet metsään.  Olikohan Aleksanteri Puustinen ollut tornin rakentanut muurimestari vai sen ensimmäinen ”asukas”?  Käkisalmen linnoitukseen alettiin vuonna 1581 rakentaa ruotsalaisten valloittajien toimesta kahta uutta tornia. Jotain tornia alettiin käyttää  myös vankilana!  Lisäksi Bogdenin entiset kaverit väittivät tämän ryöstäneen Orisjärvellä Salmissa ryssän vanhaa rahaa ”denningar” ja vaatteita. Salmissa sijaitsi Orusjärven luostari, jonka lähellä varkaus lienee tapahtunut. Bogden väitti olleensa vankina  Käkisalmen ”tornissa” vain juopumuksen takia, mutta kuitenkin tunnusti lähteneensä sieltä karkuun. Em. torni Alexander Pustin sijaitsi Sortavalan historian mukaan Laatokan kaakkoisrannalla!

 

 Palataan Pohjois-Savon Puustissukuun. Kesäkuussa vuonna 1757 vihittiin Leppävirran Strömnäsissä  renki Mats Pustin ja piika Catharina Sophia Fick. Mats oli syntynyt 12.9.1733. Hänen isänsä oli sotilas Lars Ensam (Pustin) ja äiti Johanna Jumppanen. Kun Lars kuoli 30-vuotiaana 27.5.1737, Johanna avioitui hernejärveläisen torpparin Henrik Toivasen kanssa. Tämä pestasi poikapuolensa varasotamieheksi Varpaisten ruotuun 1750-luvun alussa ilman tämän suostumusta. Mats oli palauttanut pestausrahat ruodulle. Torppari Matsin isäntä aatelismies ja adjutantti Gregori Aminoff ei myöskään pitänyt pestausasiasta. Lisäksi hänen mukaansa Mats oli pienikokoinen ja heikkorakenteinen. Asian ratkaisu jäi maaherralle, joka näyttää vapauttaneen Matsin pestistään.

Tämä Mats siis muutti Iisalmelle,  jossa hän asui Hernejärvellä luultavasti varusmestarin tilalla torpparina. Heille syntyi 7. joulukuuta vuonna 1773 poika Matti.  Äidin etunimenä käytettiin Sophiaa. Mikäli syntymäajat pitävät paikkaansa, niin Nilsiään muuttanut Carl  Fick ei voinut olla Matin poika.  Tosin Iisalmen kirkonkirjoista hänen syntymävuodekseen köytyy myös 1771. Nilsiässä asuessaan hän olisi sen todennäköisesti korjannut, mikä se oli aluksi kirjattu väärin. Nyt Nilsiän kirkonkirjoja hoidettiin huolellisemmin ja pappila oli lähellä. Rippikirjojen (Hiski)  mukaan  Hernejärvellä  syntyi vuonna 1776 Elias Puustiselle ja Catharina Fickille (34v.)  poika Nils. Elias on nähtävästi väärin luettu Mats! Nils kuoli jo seuraavana vuonna ja  vanhin Mats 44-vuotiaana  vuonna 1778.  Puustisia Iisalmella oli  1780-luvulla  enemmänkin; Olof Rusasen vaimona Helena ja Niilo Heiskasen  vaimona Johanna. Vuonna 1769 Iisalmelta muutti Karjalaan  todennäköisesti Tohmajärvelle Pohl Puustinen.

Miten korpraali Carl Fick liittyy tähän yhteyteen, on epäselvä. Miehestä ei näytä  löytyvän mitään muita tietoja. Hän ilmeisesti palveli jossain kauemmaksi sijoitetussa joukko-osastossa.  Kuitenkin on erikoista, että Nilsiään muuttanut Puustis-suku oli varakas, että se pystyi heti ostamaan  sieltä suuren  tilan. Jos Fickit/ Puustiset olivat vain torppareita tai tavallisia sotilaita, ei heillä todennäköisesti olisi ollut paljoakaan omaisuutta.  Oliko Nilsiään muuttanut entinen sotilas Carl Fick sittenkin  korpraali Fickin poika? Tällöin hän olisi saanut isältään  jotain "perintöjä". Muuten Carlin varallisuus vuonna 1813 on mysteeri! 

Millaisia olivat Puustis-kirjaan merkityt sotilas Karl Puustisen veljet?
Vuonna 1802 (läänintilit no 9048 s.2647)
veljeksi kirjattu Mats Pustin oli torpparina Hernejärvi nro 3. Hänellä oli myös vaimo
veljeski kirjattu Lars Pustin mäkitupalainen (bst) Hernejärvi nro 3. Hän oli poikamies
Kummallakaan ei ollut mitään varallisuutta. He elivät ja myös kuolivat köyhinä.
Näiden veljeksi kirjattu Karl oli toimeliaisuudeltaan ja varallisuudeltaan aivan erilainen. Hän siis osti vuonna 1805 Jumisilta 3/4 - veromarkan tilan ja muutti sitten varakkaaksi talonpojaksi Nilsiään. Esitän taas kysymyksen: Mistä oli peräisin tämä varallisuus? Tavallisen sotilaan palkoilla sellaista ei hankita. Hän käytti Jumisilla asuessaan sukunimeä Fick, vaikka oli ilmeisen varakas talollinen. Ei hänen olisi tarvinnut palvella sotilaana. Varallisuus on ilmeisesti hankittu vuoden 1797 jälkeen, jolloin hän vielä teki sotilaskontrahtin Iisalmen Korpijärvellä. Tätä sopimusta hän oli rikkonut kaskeamisen osalta, mitä käsiteltiin vuoden 1807 käräjillä. Silloin hänellä jo oli oma tila Jumisilla, jonka myynnin laillisuutta myös selvitettiin samoilla käräjillä.

Matti Matinpoika Puustisen ja Karl Puustisen syntymäpäivien ero on 6 päivää, joten Karl sen perusteella ei voi olla  Matin poika! Ehkä torpparit Fickit/Puustiset onnistuivat  vuosien 1808-1809 sodan aikana hankkimaan jollain erikoisella  tavalla varallisuutta.  Venäläiset kuljettivat tähän aikaan Kuopiosta Oulun suuntaan paljon sotamateriaalia, jota savolaiset kuljetusmiehet heittivät  tien varteen  ja livistivät kotiin.  Myös Hernejärvellä varusmestarin taloon lienee Ruotsin armeijalta jäänyt paljon arvokasta  irtainta omaisuutta, jota ei kannattanut jättää venäläisille. Kuitenkin todennäköisintä on, että Nilsiään muuttanut Karl Fick on korpraali Karl Fickin poika! Ja miksi muut "veljet" eivät tähän aikaan vaurastuneet, vaikka asuivat varusmestarin mailla toisin kuin Karl?

Vuoden 1807 Iisalmen maaliskuun käräjillä  §379 korpijärveläinen Samuel Kuosmanen  haastoi

jumislaisen sotilaan Carl Fickin ja tämän ruodun isännät sotilaskontrahdin rikkomuksesta. Sopimus oli tehty 3. Jan 1797. Sen mukaan  tämä saa kasketa vuosittain 8 kappaa ruista.  Kuitenkin Fickin kaskessa oli ollut ohraa ja ehkä oli löytynyt muitakin rikkeitä.  Ruodun puolesta vastaajiksi  mainitaan  Gabriel Rissanen ja myös  Olof Hartikainen Paloisilta.

Samoilla käräjillä käsitellään myös  sotilas Carl Fickin tilakauppaa Jumisilla (§381 ja §382).  Hän oli ostanut Henrik Pohlsson ja Henrik Pettersson Ruotsalaiselta  5. Sept 1805 tilan Jumis nro 1.  Ostohinta oli ollut 2400 taalaria kuparissa eli reilu 133 riikintaalaria. Kauppaan sisältyivät kaikki pellot, niityt, metsät, kalavedet, mylly ja myllyn paikka. Fickin piti maksaa myös vuoden 1806 verot.

Toisena todistajana toimi  ruukinharjoittaja Lars Dahlstöm.

Kauppaa oli käsitelty edellisen vuoden syyskäräjillä  (§446 s.1575). Vaimo Brita Häckinen  Jumisilta edusti joskus miestään

Mainittakoon, että tilan Jumis nro 2.n oli ostanut Väisäseltä ja Heiskaselta Juankosken ruukin omistaja ritari Georg Friedrich Tigerstedt. Lähes kaikissa ritarin tilakaupoissa oli jotain hämärää. Niinpä nytkin jumislainen August Heiskanen oli haastanut tämän ja myyjät Iisalmen syyskäräjille 1786.  Riita jatkettiin vuoden 1790 kevätkäräjillä. Siellä kuitenkin tiedettiin , että Tigerstedt oli rikoksen tähden (maanpetos Rantasalmi) pantu ”häkkiin” (§278). Tigerstedt teloitettiin.

Iisalmen kevätkäräjillä 1808 pidettiin levottomaan sota-aikaan . Ruotsin armeija siirtyi Oulun suuntaan. Oma armeija tarvitsi kuljetuksia ja elintarvikkeita.  Pitäjän makasiinista  ja kuljetusten aikana  varkaat kähvelsivät viljaa.  Maaherra Wibelius uhkasi 20. Marti 1808, että varkaat, murhamiehet ja vahingontekijät lähetetään Kuopioon. Vakauksien syyksi eräs vangittu kertoi nälän. Keisarilliset joukot vaativat 27.4- 28.4 talonpoikia  hevosineen sotakuljetuksiin. Ketään ei ollut ilmaantunut.  Keisarilliset joukot perustivat maaliskuussa Nilsiään viljamakasiinin lautamies Tammelinin aittaan. Aitan toinen vartija Tammelinin renki Tuomas Hynynen Jumisilta  varasti sieltä vilja.

 

Olof Juutinen Korpisilta  oli tehnyt 18. April 1805 velkakirjan Dahlströmien Uhrforssin ruukilla Urimolahdessa.  Sen todistivat ruukinharjoittajat Elias ja Lars Dahlström. Velka oli 8 riikintaalaria, joka piti maksaa sotilas Carl Fickille Jumisilta. Tämän vaimo miehensä puolesta oli käräjillä. Mies liikkui armeijan mukana (§139).

Vanhin Carl Fick s.1728  oli siis  vapaaehtoinen sotilas. Hänen poikansa Carl Gustaf värväytyi  myös vapaaehtoisesti vuonna 1784  ruotuun numero 996, johon kuuluivat Sälevältä Matti Lappalainen ja Korpijärveltä Heikki Heiskanen ja Juho Juutinen. Entinen ruodun sotilas Olof Lip oli karannut edellisenä vuonna. Värväytyessään  Carl oli 37 – vuotias, joten  syntymäajassa ei ole ongelmia. Poika Carl  vilahtelee muutamia kertoja oikeuden pöytäkirjoissa todistajana.

Jumisten Carl Fick  oli siis tekemisissä myös Urimolahden ruukinharjoittajien  Elias ja Lars Fredrik Dahlströmin kanssa.  Urimolahden ruukki paloi ja siellä tuli muitakin ongelmia. Se siirtyi takaajien  haltuun, joista toinen oli kuopiolainen suurkaupias Samuel Backman. Veljekset perustivat toisen ruukin Vieremän Salahmille (Salamajärvelle), mutta sekin ajautui ongelmiin mm. Suomen sodan takia. Toinen veljeksistä taisi olla Elias pakoili venäläisiä Kaavilla.  Vuonna 1813 luutnantiksi ylennettynä  Elias Dahlström osti Nilsiän Taatontilan,  jossa hän vaikutti 1830-luvun alkuun asti. Kirjoitustaitoisena hän laati  tilojen kauppakirjoja muutaman  mm. Vuotjärven Pasasille. Carl Fick eli Pustin puolestaan osti 13. elokuuta 1813 naapurista tilan Nilsiän kirkonkylän alueelta!

 

3. Puustisten omaa kertomaa sukunsa alkuperästä

Nilsiän Puustisilla oli  oma tarinansa  sukunsa alkuperästä.   Sen mukaan heidän esi-isänsä olisi jonkun ruotsalaisen merkkihenkilön,  jopa kuninkaan avioton poika. Isä järjesti myöhemmin  aviottomalle pojalleen  asuinpaikaksi  Suomeen  ”puustellin”, josta  nimestä heidän sukunimensä juontuisi. 

Monesti tällaisissa kertomuksissa näyttää olevan hivenen totuutta. Useimmiten niillä pyritään vain kohottamaan suvun arvoa.  Puustisten suku on vanhaa karjalais-savolaista sukua, joten sen nimi ei johdu asuinpaikasta ”puustelli”. Kuitenkin suvun ilmeiselle esi-isälle järjestettiin asuinpaikaksi puustelli.  Korpraali Carl Fick ylennettiin varusmestariksi, johon toimeen  Iisalmella  sisältyi asuttavaksi varusmestarin  puustelli. Hän kuitenkin luopui varusmestarin virasta ehkä Järnefeldtien  tahdosta. 

Carl  nähtävästi oli avioton poika, mutta hänen isänsä ei kuitenkaan todennäköisesti asunut Ruotsissa, vaan Leppävirralla.  Carl Fickin isäksi sopisi parhaiten  Mustinmäen varusmestarin puustellin isäntä,  joka lienee ollut edellä mainittu Carl Gustaf Järnefeldt. Äiti saattoi olla  Fick – tai Puustis sukua; ehkä jopa Carharina Sophia Fick!  Catharinan syntymävuosi oli 1734. Isä Järnefeldt  mahdollisesti muutti alkuperäistä suunnitelmaansa  Carlin suhteen ja   ”junailikin” suhteillaan  Hernejärven varusmestarin puustellin omille varsinaisille sukulaisilleen.  Kuitenkin  pojan suku sai asua Hernejärven tilan  mailla.

 

 

PP 30/9/2012 ja /5/4.2020

Vuosi 1541: Säämingin neljännes  5.  kymmenys  mm.  P  - ja Bent  Joan Pustin (Heinäveden Hevonlahti)

Etelä-Karjalassa Ruotsille kuuluvassa Muolaan pitäjässä ilmeisesti Puustinlahden tienoilla.  Esimerkiksi vuonna 1546 Muolaan Lasse Toikan kymmenyskunnassa asuivat Pol  Pust, Bertill Pust, Kari Pust ja Per Pust (no 5010 s.115 ja s.117). Vuonna 1551 Muolaassa asuivat mm. Povall Pusti ja Heikki Puustinen (no 6542 – 43 s.136). Vuonna 1584 Muolaa autiotila Lauri  Puusti (no 5544-45 s.22). Myös Bertil  Pirisen tila oli autio!

 

Vuosi 1561 aneki no 1668 (Rantasalmi?)

4  vm Lars Larsson Itkonen, Joan Ollsson Pustinen  ja Nils Puustinen

Vuonna 1561  Rantasalmen käräjillä tuomittiin ilmeisesti sääminkiläisiä erilaisista yhteyksistä  ”venäläisiin”  kauppiaisiin (no 6326 s.26). Syytöksen mukaan Heinävedenjärven lähellä asuneet talonpojat  Henrik (Jönsson) Puustinen,  Jakob Immonen ja Henrik Muukkonen olivat kuljettaneet

ryssiä  ympäri lääniä, neuvoneet näille kaikki tiet ja harjoittaneet  maakauppaa.

 

Vuosi 1593: Jöns Puustinen Heinävedeltä teki ratsumiessopimuksen 4,5 veromarkan eli 1/2 veron tilalta, mistä hänellä oli kuninkaan kirje päiväyksellä 13. lokakuuta 1593 (no 6635-36 s.34).

Vuosi 1638 Heinävesi Thomas Pustinen

Vuosi 1702 Kitee Oravilax Henrik Puustin

 

Vuosi 1649 

Rantasalmi Syväis: 2 huonemies ! ?Thomas Puustinen ja pso

Heinävesi Hevonlahti: 2 Thomas Puustinen  ja pso

8 ratsumies  Staffan Puustinen, pso, veli, veljenpoika, pka ym.  (no 8596 s.956)

 

Vuosi 1606 Heinävesi  Jöns Puustinen ja Henrik Puustinen (n0 6717 s.40)

Vuosi 1619 Heinäveden kymmenys: Per , Henrik ja Jöns Puustinen (no 6747 s.16)

Vuosi 1699 Rantasalmen maaliskuun käräjät (s.46).  Mats Matson Puustinen ostanut 28.3.1698  Jören Kervisen ½ vm  tilan Osikonmäestä. Ei omaa kalavettä. Sompasaaressa asui Staffan Puustinen (s.47).

Myös Lars Puustinen mainittiin edellisenä vuonna (s.230). Larsin pso Brita Leppitar (v.1701)

Vuosi 1700 Rantasalmi Kolkontaipal Lars Matsson Puustisen riihi palanut keväällä 1698 ja sen mukana

300 lyhdettä ruista (olisi saatu arviolta n.2,7 hl).

Samuel Puustinen Osikonmäki oli joutunut riitaan kirkkoherran  kanssa (syyskäräjät s.375). Samuel Matsson Puustinen oli ostanut 2,5 vm tilan, josta viljelykelpoista 1,5 vm.

Syksy 1703 Rantasalmi (s.241->) Hiismäki: Samuel Puustinen.: Kolkontaipal Lars Puustinen.

 

Vuosi 1745 Kuopion komppania sotilaita (no 8828 s.1879):

no 106 Carl Gustaf Järnefeldt

no 125  Petter Pust

no 124  Hans Fick

 

 

Vuosi 1613 Rantasalmi  Putkilahden IV (no 6762 s.8): 2,5 vm Jöbs ja Per Pustinen 1 vm Henrik Pustinen

Vuosi 1620 (no 6788A s.24) Heinävesi karja ja kylvö: Henrik Pustinen, Jöns Pustinen , (s.25) Per Pustinen

Vuosi 1621  Heinävesi (no ?6792 s.37): 1/4  Jöns Pustinen,  1,5 Per Pustinen                                                                                                                                                                                                

Vuosi 1638 Heinävesi Thomas Pustinen

Vuosi 1681 (no 8690 s.572) : Sompasaari  5 vm Per Johansson Pustin  ottanut Hindrich Pustisen aution

Vuosi 1702 Kitee Oravilax Henrik Puustin

Näihin aikoihin löytyy myös sotilas Olof Puustin

Vuosi 1707 Hevonlahti Henrik ja Johan Puustisen tila (TK 1707 Rantasalmi s.95->). Henrik Puustinen

muuttaa erilleen veljiensä Ivar ja Per Puustisen luota Sompasaaresta. Hän näytti peruvan aikeensa.

Vuosi 1707 Rantasalmi (Tk s.114): Autiotila 1 ¼ vm  ?ammelax by: Lars Koikkalainen joutunut jättämään  sen autioksi  katovuoden ja köyhyyden tähden. Vouti Carl Willand sijoittanut sinne Henrik Persson Puustisen. Talosta arvio: pieni talo, muuten rappiolla, tilan metsästä saa voin vähän tukkipuita, pellot kesannolla, ei kukaan viljellyt. Niityt metsittyneet.  Puustinen saa tilan kunnostamiseksi 4 vuoden verovapauden.

Vuosi 1707 Sääminki (toukokuun käräjät  s.134):  kapteeniluutnantti Olof  Eick syyttää naapuria kaskeamisesta tai tukien otosta hänen metsästään.

Vuosi 1707 Rantasalmi (syyskäräjät s.240-s.243) talonpoikien luettelo kruununveroista: mm. Kolkontaipal Lars Puustinen, Sompasaari Per ja Morten Puustinen.

Vuosi 1707 Kerimäki  (syksy s.252->) kapteeniluutnantti  Olof  Fick haastanut Wara-kylän Tickisiä.

Vuosi 1707 Sääminki (syksy s.260 ->):  Kapteeniluutnantti Olof Fick maariidassa Johan Kososen kanssa.

Riitaoja-Patentaipal. Kosonen omistaa  Patentaipaleen. Tähän aikaan näyttää Suomen maaherrana toimineen Georg Lybecker, joka antanut kirjelmän kruunuveroista.

1708 Rantasalmi (TK s. 52->): Sompasaari Ivar Puustinen, sekä Morten ja Henrik Puustinen.

Vuosi 1710 Rantasalmi  (SK s.165->) Kolkontaipal Lars Puustinen

Huom.! Eräs  Reinhold Fick löytyi myöhemmin Joroisista

 

 

Toisesta tiedostosta jälkikäteen liitetty.  Osaksi samoja kuin edellä.

 

PUUSTIs - ja siihen Iisalmessa liittyvästä FICK - suvusta

 

Useita Puustisia ”Pust” asui jo 1540-luvulla  Etelä-Karjalassa Ruotsille kuuluvassa Muolaan pitäjässä ilmeisesti Puustinlahden tienoilla. 

Esimerkiksi vuonna 1546 Muolaan Lasse Toikan kymmenyskunnassa asuivat Pol  Pust, Bertill Pust, Kari Pust ja Per Pust (no 5010 s.115 ja s.117).

Vuonna 1551 Muolaassa asuivat mm. Povall Pusti ja Heikki Puustinen (no 6542 – 43 s.136). Vuonna 1584 Muolaa autiotila

Lauri  Puusti (no 5544-45 s.22). Myös Bertil  Pirisen tila oli autio!

 

 Samaan aikaan Juho (Joan)  Puustinen asui Heinäveden (Hevonlahden) alueella, jossa hänen sukunsa kunnostautui myöhemmin  ratsumiehinä, lautamiehinä ja sotilaina. 1600-luvun lopulla sukua löytyy runsaasti Laatokan Karjalasta ja Pohjois-Karjalasta mm. Tohmajärveltä. 

1700-luvun puolivälissä Puustisia asui mm. Heinäveden tienoilla  ja Rantasalmen Kolkontaipaleessa sekä Tohmajärvellä.  Jälkimmäisestä pitäjästä sukua siirtyi 1790-luvulla Kaavin Luikonlahteen sekä sieltä  Säyneisiin. Myös Leppävirran alueelle oli eksynyt muutama Puustinen.  Vuonna 1749 Saamaistenkylään kirjatuille Pehr Puustiselle ja tämän vaimolle Anna Parkkiselle syntyi poika, joka sai kasteessa isänsä nimen. Pehr oli ammatiltaan sotilas.

 

 Palataan Pohjois-Savon Puustis-sukuun. Kesäkuussa vuonna 1757 vihittiin Leppävirran Strömnäsissä  renki Mats Pustin ja piika Catharina Sophia Fick. Tämä Mats ilmeisesti muutti Iisalmelle,  jossa hän asui Hernejärvellä luultavasti varusmestarin tilalla torpparina. Heille syntyi 7. joulukuuta vuonna 1773 poika Matti.  Äidin etunimenä käytettiin Sophiaa. Mikäli syntymäajat pitävät paikkaansa, niin Nilsiään muuttanut Carl  Fick ei voinut olla Matin poika. 

 

Rippikirjojen (Hiski)  mukaan  Hernejärvellä  syntyi vuonna 1776 Elias Puustiselle ja Catharina Fickille (34v.)  poika Nils. Elias on nähtävästi väärin luettu Mats! Nils kuoli jo seuraavana vuonna ja  vanhin Mats 44-vuotiaana  vuonna 1778.  Puustisia Iisalmella oli  1780-luvulla  enemmänkin; Olof Rusasen vaimona Helena ja Niilo Heiskasen vaimona Johanna. Vuonna 1769 Iisalmelta muutti Karjalaan  todennäköisesti Tohmajärvelle Pohl Puustinen.

 

 

Iisalmen käräjät 18. Oct. 1775  §45 korpraali Carl Flick (lienee Fick) paloviinapannu juttu. Hae!

Iisalmelle ilmestyy vielä eräs Carl Fick eli Puustinen, jonka vaimo oli Riitta Häkkinen. Tämä Carl oli Nilsiän rippikirjan mukaan syntynyt 13. joulukuuta  1773 ja vaimo Riitta vuonna 1772.

Hän asui ja  palveli sotilaana Jumisten alueella.  Riitta Häkkinen  mainitaan käräjäkirjoissa 1790-luvulla, jolloin hän suoritti  Iisalmen Jumisilla sotilasmiehensä puolesta joitain maksuja. 

Häkkis-sukua  asui Mikkelin tienoilla  mm. Haukivuorella ja myös jossain Karttulan seudulla; ei juuri ollenkaan lähempänä! Tosin Heikkiset kirjattiin joskus Häkkisiksi, mutta Riitalla samaa sukunimeä käytettiin jatkuvasti. Carl Fick osti vuoden 1805 tienoilla Jumisten Ruotsalaisilta 3 / 4 veromarkan arvoisen tilan Juminen nro 1:sta. Kaupasta tuli pian kiistoja naapurien kanssa.

 

 

Vuoden 1807 Iisalmen maaliskuun käräjillä  §379 korpijärveläinen Samuel Kuosmanen  haastoi jumislaisen sotilaan Carl Fickin ja tämän ruodun isännät sotilassopimuksen rikkomuksesta.

Sopimus oli tehty 3. Jan 1797. Sen mukaan  tämä saa kasketa vuosittain 8 kappaa ruista.  Kuitenkin Fickin kaskessa oli ollut ohraa ja ehkä oli löytynyt muitakin rikkeitä. 

Ruodun puolesta vastaajiksi  mainitaan  Gabriel Rissanen ja myös  Olof Hartikainen Paloisilta.

Samoilla käräjillä käsitellään myös  sotilas Carl Fickin tilakauppaa Jumisilla (§381 ja §382).  Hän oli ostanut Henrik Pohlsson ja Henrik Pettersson Ruotsalaiselta  5. Sept 1805 tilan Jumis nro 1.  Ostohinta oli ollut 2400 taalaria 

kuparissa eli reilu 133 riikintaalaria. Kauppaan sisältyivät kaikki pellot, niityt, metsät, kalavedet, mylly ja myllyn paikka. Fickin piti maksaa myös vuoden 1806 verot.

Toisena todistajana toimi  ruukinharjoittaja Lars Dahlstöm.

Kauppaa oli käsitelty edellisen vuoden syyskäräjillä  (§446 s.1575). Vaimo Brita Häckinen  Jumisilta edusti joskus miestään.

 

Mainittakoon, että tilan Jumis nro 2 oli ostanut Väisäseltä ja Heiskaselta Juankosken ruukin omistaja ritari Georg Friedrich Tigerstedt. Lähes kaikissa ritarin tilakaupoissa oli jotain hämärää. Niinpä nytkin jumislainen August Heiskanen oli haastanut tämän ja myyjät Iisalmen syyskäräjille 1786.  Riita jatkettiin vuoden 1790 kevätkäräjillä. Siellä kuitenkin tiedettiin , että Tigerstedt oli rikoksen tähden (maanpetos Rantasalmi) pantu ”häkkiin” (§278). Tigerstedt teloitettiin.

 

Iisalmen kevätkäräjillä 1808 pidettiin levottomaan sota-aikaan . Ruotsin armeija siirtyi Oulun suuntaan. Oma armeija tarvitsi kuljetuksia ja elintarvikkeita.  Pitäjän makasiinista  ja kuljetusten aikana varkaat kähvelsivät viljaa.  Maaherra Wibelius uhkasi 20. Marti 1808, että varkaat, murhamiehet ja vahingontekijät lähetetään Kuopioon. Varkauksien syyksi eräs vangittu kertoi nälän. Keisarilliset

joukot vaativat 27.4- 28.4 talonpoikia  hevosineen sotakuljetuksiin. Ketään ei ollut ilmaantunut. Nämä joukot perustivat maaliskuussa Nilsiään viljamakasiinin lautamies Tammelinin aittaan. Aitan toinen vartija Tammelinin renki Tuomas Hynynen Jumisilta  varasti sieltä vilja.

 

Olof Juutinen Korpisilta  oli tehnyt 18. April 1805 velkakirjan Dahlströmien Uhrforssin ruukilla Urimolahdessa.  Sen todistivat ruukinharjoittajat Elias ja Lars Dahlström. Velka oli 8 riikintaalaria, joka piti maksaa sotilas Carl Fickille Jumisilta. Tämän vaimo miehensä puolesta oli käräjillä. Mies liikkui armeijan mukana (§139).

 

Vanhin Carl Fick s.1728  oli siis  vapaaehtoinen sotilas. Hänen poikansa Carl Gustaf värväytyi  myös vapaaehtoisena vuonna 1784  ruotuun numero 996, johon kuuluivat Sälevältä Matti Lappalainen ja Korpijärveltä Heikki Heiskanen ja Juho Juutinen. Entinen ruodun sotilas Olof Lip oli karannut edellisenä vuonna. Värväytyessään  Carl oli 37 – vuotias, joten  syntymäajassa ei ole ongelmia. Poika Carl vilahtelee muutamia kertoja oikeuden pöytäkirjoissa todistajana.

 

Jumisten Carl Fick  oli siis tekemisissä myös Urimolahden ruukinharjoittajien  Elias ja Lars Fredrik Dahlströmin kanssa.  Urimolahden ruukki paloi ja siellä tuli muitakin ongelmia. Se siirtyi takaajien haltuun, joista toinen oli kuopiolainen suurkaupias Samuel Backman. Veljekset perustivat toisen ruukin Vieremän Salahmille (Salamajärvelle), mutta sekin ajautui ongelmiin mm. Suomen sodan takia.

Toinen veljeksistä taisi olla Elias pakoili venäläisiä Kaavilla. Sen jälkeen hän kävi Etelä-Amerikassa Ruotsin siirtokunnassa Ipanemassa.  Vuonna 1813 luutnantiksi ylennettynä  Elias Dahlström osti Nilsiän Taatontilan, jossa hän vaikutti 1830-luvun alkuun asti. Kirjoitustaitoisena

hän laati  tilojen kauppakirjoja muutaman  mm. Vuotjärven Pasasille. Carl Fick eli Pustin puolestaan osti 13. elokuuta 1813 naapurista tilan Nilsiän kirkonkylän alueelta!  Elias Dahlström todisti  myös

Mats Puustisen kaupan, kun tämä osti Rissalanrannan Hämäläisiltä 100 riikintaalarilla  tilan Rissala nro 4. Kauppakirjan Elias laati 7. Feb. 1829 Taatontalossa "Tatogård".

 

Lars Fredrik Dahlström toimi myöhemmin Kuopion nimismiehenä. Eräs Dahlströmeistä oli myös pappina Nilsiässä.

 

 

Osa 2

Vanhoista vihkoista kerättyä tietoa Puustisista ja Fickeistä.

 

Vuosi 1541: Säämingin neljännes  5.  kymmenys  mm.  P  - ja Bent  Joan Pustin (Heinäveden Hevonlahti)

 

Etelä-Karjalassa Ruotsille kuuluvassa Muolaan pitäjässä ilmeisesti Puustinlahden tienoilla.

 Esimerkiksi vuonna 1546 Muolaan Lasse Toikan kymmenyskunnassa asuivat Pol  Pust, Bertill Pust, Kari Pust ja Per Pust (no 5010 s.115 ja s.117).

Vuonna 1551 Muolaassa asuivat mm. Povall Pusti ja Heikki Puustinen (no 6542 – 43 s.136). Vuonna 1584 Muolaa autiotila Lauri  Puusti (no 5544-45 s.22). Myös Bertil  Pirisen tila oli autio!

 

Vuosi 1561 aneki no 1668 (Rantasalmi?) 4 vm Lars Larsson Itkonen, Joan Ollsson Pustinen  ja Nils Puustinen

 

Vuonna 1561  Rantasalmen käräjillä tuomittiin ilmeisesti sääminkiläisiä erilaisista yhteyksistä  ”venäläisiin”  kauppiaisiin (no 6326 s.26). Syytöksen mukaan Heinävedenjärven lähellä asuneet talonpojat  Henrik (Jönsson) Puustinen,  Jakob Immonen ja Henrik Muukkonen olivat kuljettaneet ryssiä  ympäri lääniä, neuvoneet näille kaikki tiet ja harjoittaneet  maakauppaa.

 

Vuosi 1575 Rantasalmi Heinäveden kymmenys: 9 vm Per ja Henrik Puustinen sekä Henrik Muukonen (no 6485 s.129)

Vuosi 1576  Heinävesi   Joan Puustinen (2 jousta), Henrik Puustinen (1 jousi) ja Henrik Muukonen (1 jousi)(no 6495-96 s.20)

Vuosi 1580 Rantasalmi Palvalax 9 vm  Henrik Henriksson Puustinen (4 jousta) ja Henrik Persson Puustinen (2 jousta)  (no 6530 s.63->)

Vuosi 1584 Rantasalmi Heinävesi  7 vm Henrik Puustinen (no 6560 s.6). Sama myös papinveroissa (s.49->) ja 4 jousta

Vuosi 1588 Rantasalmi Heinävesi  papinverot: Puustiset Henrik (1 jousi), Per (1 jousi), Hocho (Henrik ?) (1 jousi), Jons  (2 jousta)    (n0 6592 s.73)

Vuosi 1589 Rantasalmi Heinävesi  4 vm Per ja Henrik Puustinen, 4,5 vm Henrik ja Joan Puustinen, 4,5 vm Henrik Muukonen (no 6599 - 6600 s.15)

Vuosi 1589 Rantasalmi Heinävesi 4,5 vm Henrik ja Joan Puustinen, 4 Anders ja Jacob Puustinen (no 6600 s.91) ehkä papinveroja

Vuosi 1590 Heinävesi 9 Henrik Puustinen (no 6609 s.9), autiomanttaalit Heinävesi 4 Per ja Henrik Puustinen (s.30)

Putkisalmen neljännes: lautamies Jons Pustinen (s.28) oli huono vuosi "oår"

1590 papinverot Heinäveden kymmenys 9 Henrik (2) , Joan (2)  ja Per (1)  Pustinen, jousiluku suluissa. Pappi: "kurjuus ja köyhyys för stor oår ocj stor giärder", myös kestitysveroja.

Vuosi 1591 monet Rantasalmen kymmenyskunnat olivat autioina (ryssät), papinverot Heinävesi:  Henrik (3) Pustinen, Joan (2) Pustinen ja  Per (1) Pustinen, jouset suluissa,  (no 6616 s.38). Edelleen "stor oår" eli iso huonovuosi.

 

 

Vuosi 1593: Jöns Puustinen Heinävedeltä teki ratsumiessopimuksen 4,5 veromarkan eli 1/2 veron tilalta, mistä hänellä oli kuninkaan kirje päiväyksellä 13. lokakuuta 1593 (no 6635-36 s.34).

 

Vuosi 1598  autioluettelo Palvalax 3 Per Pustinen, 3 Jons Pustin (no 6662 s.18), papinvero Heinävesi: Joan Pstin (s.44), vapaus 6 vm Henrik Pustin ja Pusti Larsoin(?),

Rantasalmen pitäjä verovapaus Henric Pustin "med sin karl ..? . skatt lagh" (s.107)

Vuosi 1599 autioluettelo Palvalax: 3 Joan Pustinen, 3 Per Pustinen  (no 6669 - 70 s.19-s.20)

Vuosi 1600 Heinävesi 5 vm Joan Pustinen tästä 3 vm autiona 27 vuotta, ryssien hävitys, 4 vm Henrik ja Joan Pustinen (no 6679 -80 s.40-s.41)

 

Vuosi 1606 Heinävesi  Jöns Puustinen ja Henrik Puustinen (n0 6717 s.40)

Vuosi 1613 Rantasalmi  Putkilahden IV (no 6762 s.8): 2,5 vm Jöns ja Per Pustinen 1 vm Henrik Pustinen

Vuosi 1619 Heinäveden kymmenys: Per , Henrik ja Jöns Puustinen (no 6747 s.16)

Vuosi 1620 (no 6788A s.24) Heinävesi karja ja kylvö: Henrik Pustinen, Jöns Pustinen , (s.25) Per Pustinen

Vuosi 1621  Heinävesi (no ?6792 s.37): 1/4  Jöns Pustinen,  1,5 Per Pustinen                                                                                                                                                                                                

Vuosi 1638 Heinävesi Thomas Pustinen

Vuosi 1649  Rantasalmi Syväis: 2 huonemies ! ?Thomas Puustinen ja pso,

Heinävesi Hevonlahti: 2 Thomas Puustinen  ja pso,  8 ratsumies  Staffan Puustinen, pso, veli, veljenpoika, pka ym.  (no 8596 s.956)

Vuosi 1681 (no 8690 s.572) : Sompasaari  5 vm Per Johansson Pustin  ottanut Hindrich Pustisen aution.

Vuosi 1699 Rantasalmen maaliskuun käräjät (s.46).  Mats Matson Puustinen ostanut 28.3.1698  Jören Kervisen 1/2 vm  tilan Osikonmäestä. Ei omaa kalavettä. Sompasaaressa asui Staffan Puustinen (s.47).

Myös Lars Puustinen mainittiin edellisenä vuonna (s.230). Larsin pso Brita Leppitar (v.1701)

Vuosi 1700 Rantasalmi Kolkontaipal Lars Matsson Puustisen riihi palanut keväällä 1698 ja sen mukana 300 lyhdettä ruista (olisi saatu arviolta n.2,7 hl).

Samuel Puustinen Osikonmäki oli joutunut riitaan kirkkoherran  kanssa (syyskäräjät s.375). Samuel Matsson Puustinen oli ostanut 2,5 vm tilan, josta viljelykelpoista 1,5 vm.

Vuosi 1701 Rantasalmi Kolkontaipal Lars Pustinen vaimo Brita Leppitar. Maariita kappalaisen Jacob Halitzinin kansa.

Vuosi 1702 Kitee Oravilax Henrik Puustin

Näihin aikoihin löytyy myös sotilas Olof Puustin

Syksy 1703 Rantasalmi (s.241->) Hiismäki: Samuel Puustinen ja Kolkontaipal Lars Puustinen.

Vuosi 1707 Hevonlahti Henrik ja Johan Puustisen tila (TK 1707 Rantasalmi s.95->). Henrik Puustinen muuttaa erilleen veljiensä Ivar ja Per Puustisen luota Sompasaaresta. Hän näytti peruvan aikeensa.

Vuosi 1707 Rantasalmi (Tk s.114): Autiotila 1 1 / 4 vm  ?ammelax by: Lars Koikkalainen joutunut jättämään  sen autioksi  katovuoden ja köyhyyden tähden. Vouti Carl Willand sijoittanut sinne Henrik Persson Puustisen. Talosta arvio: pieni talo, muuten rappiolla, tilan metsästä saa vain vähän tukkipuita, pellot kesannolla, ei kukaan viljellyt. Niityt metsittyneet. Puustinen saa tilan kunnostamiseksi 4 vuoden verovapauden.

 

Vuosi 1707 Sääminki (toukokuun käräjät  s.134):  kapteeniluutnantti Olof  Fick syyttää naapuria kaskeamisesta tai tukien otosta hänen metsästään.

Vuosi 1707 Rantasalmi (syyskäräjät s.240-s.243) talonpoikien luettelo kruununveroista: mm. Kolkontaipal Lars Puustinen, Sompasaari Per ja Morten Puustinen.

Vuosi 1707 Kerimäki  (syksy s.252->) kapteeniluutnantti  Olof  Fick haastanut Wara-kylän Tickisiä.

Vuosi 1707 Sääminki (syksy s.260 ->):  Kapteeniluutnantti Olof Fick maariidassa Johan Kososen kanssa.

Riitaoja-Patentaipal. Kosonen omistaa  Patentaipaleen. Tähän aikaan näyttää Suomen maaherrana toimineen Georg Lybecker, joka antanut kirjelmän kruunuveroista.

1708 Rantasalmi (TK s. 52->): Sompasaari Ivar Puustinen, sekä Morten ja Henrik Puustinen.

Vuosi 1710 Rantasalmi  (SK s.165->) Kolkontaipal Lars Puustinen

Huom.! Eräs  Reinhold Fick löytyi myöhemmin Joroisista

Vuosi 1711 Rantasalmi (TK s.36-> useita sivuja): Beata Cnutitar syytti hiismäkeläisiä Michel Puustista ja Michel Möncköstä piilokätkönsä varastamisesta. Siellä oli ollut

5 naulaa (yli 2 kg) hopeaa mm.  postirahoja, jotka oli kätketty sinne edellisen rauhan aikaan. Cnutisen mukaan Puustinen kuuluu myyneen kätkössä olleita tavaroita: mm.  lautasia ja nappeja.

Seuraavan käräjäjutun mukaan Hevonlahdessa oli viljelty mm. tattaria (bohwete), papuja ja vehnää (hwete).

Vuosi 1711 Rantasalmi (18.-19. Mai s.45). Walborg Puustitar kirkonkylästä syytti torppari Olof Pakarista Kortesmäestä aviolupauksen rikkomisesta.  Kihlajaislahjaksi tämä oli antanut mm. hopeapikarin. Nyt lapsi oli syntynyt (lieneekö poika annettu?). Rikollisuus näyttää sodan seurauksena suorastaan räjähtäneen. Kaikenlaisia varkauksia, väärää rahaa. Rantasalmelta oli viety ilmeisesti Venäjälle vangeiksi mm. tykistömiehet Per Laukkanen ja Johan Tiainen (sk 1711 s.162->

Vuosi 1712 Rantasalmi Heinävesi tulipalo Clemet Puustinen (sk s.186->)

 

Vuosi 1745 Kuopion komppania sotilaita (no 8828 s.1879):

no 106 Carl Gustaf Järnefeldt

no 125  Petter Pust

no 124  Hans Fick

 

Iisalmen talvi (kevät)käräjillä 1792  §  231  käsiteltiin Korpijärvenkylän asukkaiden Michel Leväsen, Olof Vatasen ja Petter Heiskasen sekä  vääpeli Magnus Friedrich  Rohlin

kaskiriitaa Saramäen alueella. Vääpelin todistajana oli sotilas Carl Fick  Hernejärveltä, joka oli liikkunut syksyllä 1790 kiistelyllä kaskella. Käräjillä mainitaan myös  J. A.  Järnefeldt hautajärveläisten todistajana.

 

Joroisten vuoden 1792 syyskäräjillä (sivu 1658) teloitetun everstiluutnantti G. F. Tigerstedtin omistuksia selviteltäessä  mainitaan kersantti Fick, jolla oli jokin lasku nro 15 Herman Johan Heintziukselle Rantasalmella päiväyksellä  7.4.1782. Lasku lienee ollut luutnantti Carl Järnefeldtin ?!

 

Lisäyksiä vanhasta vihkosta 5.7.20

1651 filmirulla ES 2676 s.395 Liperi Lehmonaho: Erich Pustinen

1695 no 9786 s.1041 Tohmajärvi Hammaslahti Pohl Pustinen

1696 no 9790 laamanninverot s.1065  ym Kitee: Johan Puustinen

v. 1667  no 8656 s.1132->  Heinävesi Petter Pustinen ja Johan Persson  - , Ahvensalmi: Mårten Staffansson Puustinen

v. 1668 no 7659 s.810-> Parkumäki:  Petter Pustin, pka  Petter

v.1669 GG.15 s.81 oikeuden pöytäkirja Karjala  Henrik Pustinen Kitee Oravilax

v.1697 GG.16 Oikeuden pöytäkirja Salmi-Suistamo s.8 Mantsinsaari kha  Pehr Ischanius

s.11-s.12  veronvuokraaja Kristian Sahlo valittaa : "2 katovuotta, veronmaksajien kuuluu olevan metsissä ja vieraissa kylissä, hälinää ja rauhattomuuksia koko maassa, esiintyy vastarintaa.

s.101 Räisälä: "Pustis - kylä" olisiko Vuoksen varrella jo vanhastaan ollut kylä?

v. 1612 - 13 no 6758 maakirjat Rantasalmi (s.22) 1/2 Henrik Pustin, 1 Pohl Larsson Pustin ja ( s.23)  3 Jöns Pustin

v. 1613 - 13 no 6762 maakirjat Rantasalmi  (s.8)  Putkilahden IV: 2 1/2 Jöns ja Per Pustin,  1 Henrik Pustin

v. 1620  no 6788A apuvero Ruotsin valtiolla Heinävesi (s.24):

Henrik Pustinen karja (vero) : lehmä , lammas, vilja (vero)  ohra 3 kap, ruos 3 kap, kaura 3 kap

Jöns Pustinen 1 lehmä, kaura 6 kap,

Per Pustinen 1 lehmä, 1 lammas,  ohra 6 kap

Nilsiän kylässä näyttävät asuneen Peder Luttinen, Thomas Ahonen (ja Anders Tiainen), Peder ja Lauri Pirinen asuivat Syvärin takana ja Vuotjärvellä Anders Pykäläinen

 

v. 1704  GG 23 Pyhäjärvi - Sakkola s. 79  b. Simon Puusti Kuparinsaari

v. 1705 GG 24  Kitee s.41 lautamies Henrik Puustinen Oravilax

v. 1708 GG:26 s.132  Liperi  Riihilax Lastica  Puustinen, sakot sotilas Olof Puustinen (s. 161 ->)